Ensihoitajan fyysisen toimintakyvyn merkitys turvallisissa potilassiirroissa
Laulainen, Satu (2022)
Laulainen, Satu
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315185
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315185
Tiivistelmä
Ensihoitajien fyysinen toimintakyky ja potilasturvallisuus ensihoitotyössä ovat olleet mielenkiinnon kohteina viime vuosien aikana. Vasta edeltävän kymmenen vuoden sisällä aiheista on alettu tehdä enemmän tieteellisiä tutkimuksia ja selvityksiä. Tutkimustyötä ensihoitajan ammatin suorituskykyvaatimusten eteen on tehty, mutta käytännössä ensihoitajille ei ole vielä aloitettu yhtenäistä fyysisen toimintakyvyn testausta ja seurantaa. Potilasturvallisuutta on tähän saakka tutkittu pääasiassa sairaalaympäristössä, mutta viime vuosien aikana potilasturvallisuuteen liittyviä tutkimuksia on alettu tehdä ensihoitotyönkin näkökulmasta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvailla, millä tavalla ensihoitajat pitävät huolta fyysisestä toimintakyvystään, millaiseksi he sen kokevat, minkälaiset ensihoidon työtehtävät koetaan fyysisesti raskaiksi ja miten usein ne toistuvat, minkälaista toimintakykyä ensihoitajalta edellytetään erilaisissa työtehtävissä ja työolosuhteissa, miten paljon ja millaisia tuki- ja liikuntaelinoireita ensihoitajilla esiintyy ja millainen on ensihoitajan fyysisen toimintakyvyn yhteys turvallisiin potilassiirtoihin.
Opinnäytetyö toteutettiin poikittaistutkimuksena. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä (n = 66) erään Suomalaisen ensihoidon palveluntuottajan vakituisilta ja määräaikaisilta työntekijöiltä. Osallistujien asemapaikat sijaitsivat eri sairaanhoitopiirien alueilla eri kokoisissa kaupungeissa ja maakunnissa.
Aineisto analysoitiin Webropol Professional Statistics -ohjelmalla. Suurin osa vastaajista harrastaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittavaa liikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua vähintään kahtena tai useampana päivänä viikossa. Suu-rin osa vastaajista kokee fyysisen toimintakykynsä melko hyväksi tai keskinkertaiseksi. Fyysisesti raskaimmiksi työtehtäviksi koetaan potilaan kantaminen, potilaan nostaminen ja siirtäminen sekä paineluelvytys. Valtaosa vastaajista kokee raskaimpien työtehtävien toistuvan korkeintaan 7 kertaa viikossa. Tärkeimmiksi fyysisen suorituskyvyn osatekijöiksi koettiin lihasvoima, hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyys sekä tasapaino, reaktiokyky ja koordinaatio. Suurimmalla osalla vastaajista esiintyi niskahartiaseudun ja alaselän kipuja. Niillä ensihoitajilla, jotka kokivat fyysisen toimintakykynsä erittäin hyväksi, melko hyväksi tai keskinkertaiseksi, esiintyi vähemmän fyysisestä suorituskyvystä johtuvia läheltä piti -tapahtumia. Haittatapahtumia oli sattunut vain muutama. Niiden ja koetun fyysisen toimintakyvyn välillä ei havaittu yhteyttä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvailla, millä tavalla ensihoitajat pitävät huolta fyysisestä toimintakyvystään, millaiseksi he sen kokevat, minkälaiset ensihoidon työtehtävät koetaan fyysisesti raskaiksi ja miten usein ne toistuvat, minkälaista toimintakykyä ensihoitajalta edellytetään erilaisissa työtehtävissä ja työolosuhteissa, miten paljon ja millaisia tuki- ja liikuntaelinoireita ensihoitajilla esiintyy ja millainen on ensihoitajan fyysisen toimintakyvyn yhteys turvallisiin potilassiirtoihin.
Opinnäytetyö toteutettiin poikittaistutkimuksena. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-kyselyllä (n = 66) erään Suomalaisen ensihoidon palveluntuottajan vakituisilta ja määräaikaisilta työntekijöiltä. Osallistujien asemapaikat sijaitsivat eri sairaanhoitopiirien alueilla eri kokoisissa kaupungeissa ja maakunnissa.
Aineisto analysoitiin Webropol Professional Statistics -ohjelmalla. Suurin osa vastaajista harrastaa hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittavaa liikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua vähintään kahtena tai useampana päivänä viikossa. Suu-rin osa vastaajista kokee fyysisen toimintakykynsä melko hyväksi tai keskinkertaiseksi. Fyysisesti raskaimmiksi työtehtäviksi koetaan potilaan kantaminen, potilaan nostaminen ja siirtäminen sekä paineluelvytys. Valtaosa vastaajista kokee raskaimpien työtehtävien toistuvan korkeintaan 7 kertaa viikossa. Tärkeimmiksi fyysisen suorituskyvyn osatekijöiksi koettiin lihasvoima, hengitys- ja verenkiertoelimistön kestävyys sekä tasapaino, reaktiokyky ja koordinaatio. Suurimmalla osalla vastaajista esiintyi niskahartiaseudun ja alaselän kipuja. Niillä ensihoitajilla, jotka kokivat fyysisen toimintakykynsä erittäin hyväksi, melko hyväksi tai keskinkertaiseksi, esiintyi vähemmän fyysisestä suorituskyvystä johtuvia läheltä piti -tapahtumia. Haittatapahtumia oli sattunut vain muutama. Niiden ja koetun fyysisen toimintakyvyn välillä ei havaittu yhteyttä.