Työvuorojärjestelmän asiakastarpeiden kartoitus ja analysointi
Virtanen, Valtteri (2022)
Virtanen, Valtteri
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315187
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060315187
Tiivistelmä
Sisäisten sijaisuuksien järjestely on yleinen päänvaivaa aiheuttava hallinnollinen haaste, joka muodostaa yrityksille ylimääräisiä kuluja. CrewCaster Oy tuottaa yrityksille sisäisten sijaisuuksien hallinnan haasteisiin ratkaisuja työvuorojärjestelmä -applikaatiolla. Haasteena on eri asiakkuuksien vaihtelevat tarpeet ja menetelmät sijaisuuksien järjestelyyn. Tämän vuoksi opinnäytetyön menetelmäksi muodostui kartoittava markkinatutkimus. Tavoitteena oli tuoda esille CrewCaster Oy:n potentiaalisten asiakkaiden tarpeita ja saada hyödynnettävää tietoa tuotekehitykselle. Opinnäytetyössä muodostettiin laadullinen tutkimus, jossa tutkittiin organisaatioiden sisäisten sijaisuuksien järjestelyiden haasteista. Tehtävänä oli siis kartoittaa asiakkaiden tyydytettyjä ja tyydyttämättömiä tarpeita, käyttäytymistä ja demografiaa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä ja puhelinhaastattelua.
Tutkimuksen tulokset analysoitiin kvantitatiivisesti, luokitellen ja segmentoimalla erilaisiksi asiakasprofiileiksi. Vastaajia oli kuusi, joista puolet oli terveydenhuoltoalalta ja loput kaupan alalta. Tuloksista nousi esille, että erilaisia yhteydenottomenetelmiä käytettiin laajasti yritysten sisällä. Automaatioaste oli heikko terveydenhuollon puolella. Kaupan alalla automaatio oli yleisempää, muttei kuitenkaan laajasti käyttöönotettua. Päivittäinen ajankäyttö sijaisten hankintaan vaihteli alle 30 minuutin ja 30–60 minuutin välillä suurimmalla osalla vastaajista. Merkittävä osa vastaajista käytti ryhmäviestintää avuksi työvuoron ilmoittamisessa.
Eroavaisuuksia terveydenhuollon ja kaupan alan yritysten toiminnasta sijaisuuksien järjestelyssä on haastava luonnehtia matalalla vastausmäärällä. Yleistettävyys on tutkimuksessa matala, mutta suurempien organisaatioiden menetelmien arviointi ja kehitysideointi on mahdollista. Tarve kehittää sijaisten järjestelyprosessia ja yleistä yhteydenottomenetelmää on usein aiheellista. Kehittämisehdotuksena olisi tutkia järjestelyjen ajankäytön lisäksi vaikutusta työntekijöiden ja esimiesten jaksamiseen. Menetelmäksi soveltuisivat paremmin haastattelut, joissa saataisiin paremmin käsiteltyä tutkimusprosessia ja yhteydenottomenetelmien määriä.
Tutkimuksen tulokset analysoitiin kvantitatiivisesti, luokitellen ja segmentoimalla erilaisiksi asiakasprofiileiksi. Vastaajia oli kuusi, joista puolet oli terveydenhuoltoalalta ja loput kaupan alalta. Tuloksista nousi esille, että erilaisia yhteydenottomenetelmiä käytettiin laajasti yritysten sisällä. Automaatioaste oli heikko terveydenhuollon puolella. Kaupan alalla automaatio oli yleisempää, muttei kuitenkaan laajasti käyttöönotettua. Päivittäinen ajankäyttö sijaisten hankintaan vaihteli alle 30 minuutin ja 30–60 minuutin välillä suurimmalla osalla vastaajista. Merkittävä osa vastaajista käytti ryhmäviestintää avuksi työvuoron ilmoittamisessa.
Eroavaisuuksia terveydenhuollon ja kaupan alan yritysten toiminnasta sijaisuuksien järjestelyssä on haastava luonnehtia matalalla vastausmäärällä. Yleistettävyys on tutkimuksessa matala, mutta suurempien organisaatioiden menetelmien arviointi ja kehitysideointi on mahdollista. Tarve kehittää sijaisten järjestelyprosessia ja yleistä yhteydenottomenetelmää on usein aiheellista. Kehittämisehdotuksena olisi tutkia järjestelyjen ajankäytön lisäksi vaikutusta työntekijöiden ja esimiesten jaksamiseen. Menetelmäksi soveltuisivat paremmin haastattelut, joissa saataisiin paremmin käsiteltyä tutkimusprosessia ja yhteydenottomenetelmien määriä.