Kokemuksia digitaalisesta esihenkilövalmennuksesta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Tampereen ammattikorkeakoulun sosiaalialan ylemmän tutkinto-ohjelman (YAMK) opiskelijoiden kokemuksia digitaalisesti toteutuneesta esihenkilövalmennuksesta ja heidän näkemyksiään digitaalisen esihenkilövalmennuksen soveltuvuudesta täydennyskoulutuksen välineeksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa hanketiimille valmennusohjelman soveltuvuudesta asiantuntijoille, lähijohtajille ja tiiminvetäjille sekä valmennusohjelman merkityksestä esihenkilöosaamisen kehittymisessä.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto oli kerätty vuoden 2021 kesällä esihenkilövalmennuksen pilotoinnin yhteydessä. Opinnäytetyössä hyödynnettiin sosiaalialan opiskelijoiden opintojaksolle laatimia essee tehtäviä. Opinnäytetyön tutkijalla ei ollut pääsyä opiskelijoiden henkilötietoihin missään tutkimuksen vaiheessa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällön analyysin avulla.

Opinnäytetyön tulosten perusteella esihenkilövalmennus soveltuu ainakin soveltuvin osin kaikille toimialoille, ei pelkästään sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle. Valmennuksesta hyötyisi koko työyhteisö esihenkilöiden ohella. Tulosten perusteella esihenkilöosaaminen kehittyi tietojen ja taitojen sekä minäpystyvyyden osalta, joka antaa esihenkilölle tukea esihenkilötehtävässä onnistumiseen.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että digitaalinen esihenkilövalmennus soveltuu esihenkilöiden osaamisen vahvistamiseen sosiaali- ja terveysalalla. Digitaalisen esihenkilövalmennuksen hyödyntämistä laajemmin eri toimialoille sekä koko työyhteisölle voidaan kartoittaa hankkeen toimijoiden kesken. Jatkotutkimuksissa olisi hyödyllistä hyödyntää organisaatioissa valmiiksi käytössä olevia mittareita työhyvinvoinnin, organisaation tuloksen ja asiakastyytyväisyyden osalta.

The purpose was to explore students’ experiences of digitally implemented leadership and management coaching and their views on the suitability of digital coaching as a tool for in-service training. The aim was to provide information to the project team on the suitability of the coaching program for leaders and the importance of the coaching in the development of professional competence.

The study was qualitative in nature and the material was collected in the summer of 2021 in connection with the pilot of the digital coaching. The material was analyzed by means of qualitative content analysis.

The findings suggest that digital coaching for leaders is suitable for all industries, not just the social and health care sector. Digital coaching would benefit the entire work community along with leaders. Based on the results, the leader’s competence developed in terms of knowledge and skills as well as self-efficacy, which gives the leader support in succeeding in the leader position.

In conclusion, digital coaching is suitable for strengthening competence in the social and health care sector leaders. An interesting topic for further research would be to examine the well-being at work, organizational performance and customer satisfaction after digital coaching for leaders.