Ilmanvaihdon LTO:n vuosihyötysuhteen laskenta : suomalaisten määräysten ja ohjeiden kriittinen tarkastelu
Timonen, Joonas (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060515494
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060515494
Tiivistelmä
Toimeksiantajanani toimii FläktGroup Oy Finland. Tehtäviini kuuluu vertailla eri valmistajien vuosihyötysuhdelaskentamenetelmiä ja vertailla niitä omaan Excel-laskuriini. Tavoitteena on kehittää vuosihyötysuhdelaskureita. Ilmastomuutoksen vaikutuksen selvittäminen vuosihyötysuhdelaskentaan kuuluu työhöni sekä lisäksi tutkin käyntiaikojen vaikutusta vuosihyötysuhdelaskentaan.
Vuosihyötysuhteen voi ajatella siten, että kuinka monta prosenttia poistoilman lämpöenergian hyödyntäminen on kaikesta ilmanvaihdon ilman lämmittämiseen kuluvasta energiasta vuosittain. Toistaiseksi lähinnä Suomessa lasketaan vuosihyötysuhteita, mutta vuosihyötysuhdeajattelua voitaisiin viedä EU:n tasolle asti.
Energialaskenta tulisi päivittää nykysäädataan eli TRY2020 säädataan. Tulevaisuuden säädatalla tarkastelua voitaisiin pohtia käytettävän. Myös itse vuosihyötysuhdelaskentaa tulisi uudistaa. Herää myös kysymys pitäisikö lämmöntalteenottolaitteiston minimijäteilman lämpötilan määritys sekä lämpötilahyötysuhteen määritys ulkoistaa eri taholle, kuin lämmöntalteenottolaitteen valmistajalla. Lisäksi ilmanvaihtoa koskevissa valinnoissa tulisi ottaa huomioon todelliset olosuhteet ja niiden perusteella optimoida energiankäyttöä.
Vuosihyötysuhteen voi ajatella siten, että kuinka monta prosenttia poistoilman lämpöenergian hyödyntäminen on kaikesta ilmanvaihdon ilman lämmittämiseen kuluvasta energiasta vuosittain. Toistaiseksi lähinnä Suomessa lasketaan vuosihyötysuhteita, mutta vuosihyötysuhdeajattelua voitaisiin viedä EU:n tasolle asti.
Energialaskenta tulisi päivittää nykysäädataan eli TRY2020 säädataan. Tulevaisuuden säädatalla tarkastelua voitaisiin pohtia käytettävän. Myös itse vuosihyötysuhdelaskentaa tulisi uudistaa. Herää myös kysymys pitäisikö lämmöntalteenottolaitteiston minimijäteilman lämpötilan määritys sekä lämpötilahyötysuhteen määritys ulkoistaa eri taholle, kuin lämmöntalteenottolaitteen valmistajalla. Lisäksi ilmanvaihtoa koskevissa valinnoissa tulisi ottaa huomioon todelliset olosuhteet ja niiden perusteella optimoida energiankäyttöä.