Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma pienen kannatusyhdistyksen ylläpitämän päiväkodin henkilöstölle

Abstract

Tavoitteena opinnäytetyössä oli tutkia pienen kannatusyhdistyspohjaisen päiväkodin työhyvinvointia ja tehdä kehityssuunnitelma tulosten perusteella. Työhyvinvointiin keskityttiin palautumisen, stressin ja unen kannalta. Työhyvinvoinnissa otettiin huomioon yksilön ja työyhteisön hyvinvoinnin tila. Tavoitteena oli luoda kehittämissuunnitelma, jossa huomioitiin työyhteisöstä tulleet kehittämisehdotukset. Kehittämistyö alkoi selvitysvaiheella, jossa rajattiin aihe ja luotiin teoreettinen viitekehys. Aiheen rajauksen jälkeen tehtiin toimintasuunnitelma. Mittaustavaksi valikoitu Firstbeat Hyvinvointianalyysi, jonka tuloksien analysoinnin jälkeen tehtiin kehityssuunnitelma työntekijälähtöisesti. Tämän jälkeen tuotos esiteltiin työyhteisölle. Menetelmänä käytettiin alkukyselylomaketta, Firstbeat-mittauksia, henkilökohtaista palautekeskustelua ja ryhmäkeskustelua. Haastatteluiden avointen kysymysten avulla saatiin kehitysideat ja -ehdotukset työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmaan. Tulokset luettiin Hyvinvointianalyysin henkilökohtaisten raporttien sekä ryhmäyhteenvetojen tulosten pohjalta. Tulosten luennan jälkeen palautekeskusteluissa nostetut kehitysehdotukset ja -ideat kirjattiin ylös kehittämissuunnitelmaan. Ryhmäanalyysin tulosten avulla saatiin selville työyhteisön tilaa ja avointen kysymysten avulla kerättiin vaikuttavat kehityskohteet ylös. Kehittämissuunnitelmaan kirjattiin aihealueittain esille tulleet asiat ja pohjana käytettiin Rauramon työhyvinvoinnin portaita. Kehittämissuunnitelmassa jaettiin työyhteisöön ja yksilöön vaikuttavat asiat erillisiksi osiksi. Kehittämissuunnitelmassa huomioitiin myös kehitysehdotusten sovellettavuus, jotta käyttöönotto voidaan ottaa osaksi arkisia toimia. Hyvinvointianalyysin tulosten mukaan työntekijät kokivat kuormittavuutta työssään. Tuloksien avulla saatiin objektiivinen vertailutulot työntekijöiden itse merkitsemilleen tuntemuksille. Tuloksissa ja kehityskohteissa oli paljon samoja teemoja, jotka toistuivat eri vaiheissa. Kehittämissuunnitelman avulla haluttiin tuoda ideoita työyhteisön tasapuoliselle tekemiselle, koska yhteistuloksissa oli nähtävillä erittäin heikkoa palautumista työpäivän aikana. Palautumisen edistämiseksi työhyvinvointisuunnitelmassa kehitysehdotukset on jätetty mahdollisimman avoimiksi kokonaisuuksiksi, jotka on helppo ottaa halutessaan arjen toimintoihin mukaan.