Työhyvinvoinnin edistämishankkeen vaikutuksia korona-aikana

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää korona-ajan mukanaan tuomien rajoitusten ja olosuhteiden muutosten vaikutus CARVE-hankkeeseen osallistuneiden toimistotyöntekijöiden hyvinvointiin ja tuottaa siten uutta tietoa opinnäytetyön toimeksiantajalle. Opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään työhyvinvointikyselyiden analyysien avulla korona-ajan vaikutus osallistuneiden terveyskäyttäytymiseen, unen laatuun, työhyvinvointiin, työssä käyttäytymiseen, työn tuunaamiseen ja koettuun työkykyyn. Lisäksi analysoitiin hyvinvointiteknologisten mittausten tuloksia eli Moodmetric-älysormuksen mittaamaa kehon virittyneisyyden tasoa.

Analyysi tehtiin vertaamalla loppuvuoden 2019 CARVE-hankkeessa kerättyjä alkukysely- ja mittaustuloksia kevään 2020 loppukyselyiden ja -mittausten tuloksiin. Tutkimusaineisto käsiteltiin pääasiassa IBM SPSS Statistics 27 -tilasto-ohjelmistolla ja tulokset esitettiin graafisesti Microsoft Excel 2021 taulukkolaskentaohjelmalla. Analyysi tehtiin kuvaamalla alku- ja loppumittausten keskiarvot. Lisäksi analysoitiin kyselyiden avointen kysymysten sisältö.

Analyysin tulosten perusteella ei löytynyt suuria eroja alku- ja loppumittausten välillä. Pienet erot tuloksissa näyttivät keskittyneen työn sosiaaliseen puoleen. Vaikeiden tilanteiden hoitamisessa epäsuosituimmaksi keinoksi nousi emotionaalisen tuen hakeminen läheisiltä, läheisten ystävyyssuhteisen kehittämisen mahdollisuus töissä oli muihin työn vaikutusmahdollisuuksiin verrattuna vähemmän yleistä ja se koettiin vielä vähemmän mahdolliseksi koronapandemian aikana. Työn tuunaamisen teemoista sosiaalinen vuorovaikutus ei yleistynyt, eli tuunaaminen keskittyi muihin työhön liittyviin asioihin. Loppukyselyn avointen kysymysten perusteella suurin osa vastaajista ilmoitti koronaviruksella olleen vaikutusta työhön tai työssä suoriutumiseen. Moodmetric-mittausten perusteella tutkittavien kehon virittyneisyys lisääntyi työajan ja unen aikana sekä kokonaisuudessaan.

Tulosten perusteella varmoja johtopäätöksiä koronaviruksen vaikutuksista työhyvinvoinnin edistämishankkeeseen osallistuneiden henkilöiden hyvinvointiin ei pystytä todentamaan. Tutkimuksen luotettavuuteen vaikutti aineiston pieni koko sekä hankkeeseen kuuluneet interventiot kyselyiden ja mittausten välillä. Kuitenkin koronarajoitusten purusta huolimatta etätyö näyttää yleistyneen ja jatkossa työhyvinvoinnin kannalta tulisi kiinnittää huomiota työyhteisön yhteisöllisyyden tukemiseen.

The outbreak of SARS Covid-2 caused restrictions in many countries worldwide including Finland in March 2020. Social distancing was one of the main restriction methods aiming to mitigate the effects of the pandemic. This meant, for many office workers, working from home instead of going to the office to avoid contacts with other people. Pandemic conditions broke daily routines and had an impact on people’s well-being in many ways.

The objective of this thesis was to recognize how the pandemic effected on well-being among office-workers. The study was made by analyzing research material initially collected for a project promoting well-being at work known by the name of CARVE. The project’s participants responded to several surveys and wore a Moodmetric welfare technology device, that measured the electrical conductivity of the body detecting the user’s level of stress. The material for the project was first collected in November and December 2019, and a follow-up study was conducted in the summer 2020 when the coronavirus had first been detected in Finland. The results of these two parts of the study were compared using IBM SPSS Statistics 27 software platform, and Microsoft Excel 2021 was used to make graphic representations of the results.

The findings of the analysis were rather unreliable because of the small size of the sample. Nevertheless, the social aspect of developing work had not improved in the participants’ opinion though the project was also aiming for that. This could have been because of the societal restrictions which were effective during the second part of the study. According to Moodmetric measurements, the stress levels during working time and sleep increased. This can be caused by various reasons, and for example uncertainty caused by the pandemic conditions was frequently mentioned in the second survey. The result of the analysis suggests that it would be essential to support social relations among workers to enhance well-being at work even if the staff is working from home.