Nuorten tyttöjen ryhmätoiminnan perustamisen tarpeet, haasteet ja opit Pälkäneellä
Pihlajasaari, Kirsi (2014)
Pihlajasaari, Kirsi
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405168219
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405168219
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Pälkäneellä vuosina 2012–2013 toteutettua kehittämistoimintaa, jonka puitteissa kunnassa tehtiin kokeiluja nuorille tytöille suunnatun ryhmätoiminnan kehittämiseksi. Kehittämistyö nivoutui osaksi kunnassa käynnissä olevaa Kasperi II: n EETU-osahanketta.
Idea nuorille tytöille suunnatun toiminnan kehittämisestä syntyi, kun nuorten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla oli toiveissa saada lisäpanosta ennaltaehkäisevään työhön nuorten parissa, sekä huolta ohjatun vapaa-ajantoiminnan puutteesta kunnassa. Toimintaa suunnitellessa kuultiin myös nuorten, kuudes- ja seitsemäsluokkalaisten tyttöjen toiveita ryhmätoimintaan ja siellä käsiteltäviin asioihin liittyen.
Kehittämistyö perustui toimintatutkimukselliseen lähestymistapaan, jonka ohella kehittämistyö sisälsi piirteitä myös etnografisesta menetelmästä. Aineistoa kerättiin useilla eri menetelmillä: muun muassa työkokousmuistiinpanojen, keskusteluiden, havainnoinnin, haastattelujen ja kyselyiden avulla.
Kehittämistyön aikana tutustuttiin aluksi muualla Suomessa järjestettyyn sukupuolisensitiiviseen tyttötyöhön, sen mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Pälkäneellä toteutettiin kehittämishankkeen aikana kolme erilaista ryhmätoimintakokeilua: suljettu yläkouluikäisille tytöille suunnattu ryhmä, avoin ala- ja yläkouluikäisille tytöille suunnattu nuorisotilatoiminta sekä suljettu alakouluikäisille tytöille suunnattu ryhmä.
Jokainen kokeilu opetti kehittäjilleen jotakin tytöille suunnatun ryhmätoiminnan perustamisesta onnistumisineen ja haasteineen. Suurimmat opit ja haasteet liittyivät ryhmätoiminnan aloittamiseen: tyttöjen motivointiin ja markkinointiin etukäteen kohderyhmäksi ajatellulle joukolle.
Idea nuorille tytöille suunnatun toiminnan kehittämisestä syntyi, kun nuorten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla oli toiveissa saada lisäpanosta ennaltaehkäisevään työhön nuorten parissa, sekä huolta ohjatun vapaa-ajantoiminnan puutteesta kunnassa. Toimintaa suunnitellessa kuultiin myös nuorten, kuudes- ja seitsemäsluokkalaisten tyttöjen toiveita ryhmätoimintaan ja siellä käsiteltäviin asioihin liittyen.
Kehittämistyö perustui toimintatutkimukselliseen lähestymistapaan, jonka ohella kehittämistyö sisälsi piirteitä myös etnografisesta menetelmästä. Aineistoa kerättiin useilla eri menetelmillä: muun muassa työkokousmuistiinpanojen, keskusteluiden, havainnoinnin, haastattelujen ja kyselyiden avulla.
Kehittämistyön aikana tutustuttiin aluksi muualla Suomessa järjestettyyn sukupuolisensitiiviseen tyttötyöhön, sen mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Pälkäneellä toteutettiin kehittämishankkeen aikana kolme erilaista ryhmätoimintakokeilua: suljettu yläkouluikäisille tytöille suunnattu ryhmä, avoin ala- ja yläkouluikäisille tytöille suunnattu nuorisotilatoiminta sekä suljettu alakouluikäisille tytöille suunnattu ryhmä.
Jokainen kokeilu opetti kehittäjilleen jotakin tytöille suunnatun ryhmätoiminnan perustamisesta onnistumisineen ja haasteineen. Suurimmat opit ja haasteet liittyivät ryhmätoiminnan aloittamiseen: tyttöjen motivointiin ja markkinointiin etukäteen kohderyhmäksi ajatellulle joukolle.