Öljylämmityksen vaihtaminen valtion tuella
Koskinen, Kalle (2022)
Koskinen, Kalle
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060615801
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060615801
Tiivistelmä
Työn pohjana toimi ilmastolain uudistus, jonka yhtenä tavoitteena on saada Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Asetuksen myötä valtio asetti tavoitteeksi saada vähennettyä öljylämmitteisten pientalojen määrää, minkä myötä erilaisia tukipaketteja remonttiin ryhtyville on alettu tarjoamaan.
Työtä varten selvitettiin eri mahdollisuudet erinäisten tukien saamiseen ja siinä esitellään tukia myöntävät tahot sekä eri tahojen vaatimukset tukien saantiin. Työhön luotiin laskelmat, jotka esittävät, kuinka kannattava tukirahan avulla tehtävä remontti on pientaloon, verrattuna ilman tukirahaa tehtävään remonttiin. Työhön luotiin kuvaajia Motivan pientalon lämmitystapojen vertailulaskurilla. Kuvaajat kuvaavat energian hinnan kehittymisen arvion sekä kokonaiskustannuksen mikä sisältää käytetyn energian, energianhinnan kehityksen tuoman vaikutuksen käytetyn energian hintaan sekä investoinnin.
Laskelmat on luotu vanhan, 1960-luvulla rakennetun hirsitalon perusteella, kohteen energiatodistuksen avulla, mistä käytetyt energiamäärät on selvinneet. Motivan lämmitystapojen vertailulaskurin arvioimalla energiankulutuksella on hyvin pieni ero kohteen viralliseen energiankulutukseen.
Lopputuloksena laskelmat, joissa esitellään arvioidulla hinnan kehityksellä, oletetulla remontin hinnalla ja investointikorolla kuvaajien muodossa takaisin-maksuajat sekä vuotuiset energiakulutuksen kustannukset. Kuvaajat tuovat esille aikajänteen, jolla valtion tukirahalla tehty remontti maksaisi itsensä takaisin verrattuna remonttiin, joka tehdään ilman valtion tukea.
Työn kannattavuus tulee tarkoin arvioida, mikäli öljylämmitys on vielä käyttökuntoinen. Remontin takaisinmaksuaika pitenee arviolta kahdella vuodella, mikäli remonttiin ei käytetä tukea.
Työtä varten selvitettiin eri mahdollisuudet erinäisten tukien saamiseen ja siinä esitellään tukia myöntävät tahot sekä eri tahojen vaatimukset tukien saantiin. Työhön luotiin laskelmat, jotka esittävät, kuinka kannattava tukirahan avulla tehtävä remontti on pientaloon, verrattuna ilman tukirahaa tehtävään remonttiin. Työhön luotiin kuvaajia Motivan pientalon lämmitystapojen vertailulaskurilla. Kuvaajat kuvaavat energian hinnan kehittymisen arvion sekä kokonaiskustannuksen mikä sisältää käytetyn energian, energianhinnan kehityksen tuoman vaikutuksen käytetyn energian hintaan sekä investoinnin.
Laskelmat on luotu vanhan, 1960-luvulla rakennetun hirsitalon perusteella, kohteen energiatodistuksen avulla, mistä käytetyt energiamäärät on selvinneet. Motivan lämmitystapojen vertailulaskurin arvioimalla energiankulutuksella on hyvin pieni ero kohteen viralliseen energiankulutukseen.
Lopputuloksena laskelmat, joissa esitellään arvioidulla hinnan kehityksellä, oletetulla remontin hinnalla ja investointikorolla kuvaajien muodossa takaisin-maksuajat sekä vuotuiset energiakulutuksen kustannukset. Kuvaajat tuovat esille aikajänteen, jolla valtion tukirahalla tehty remontti maksaisi itsensä takaisin verrattuna remonttiin, joka tehdään ilman valtion tukea.
Työn kannattavuus tulee tarkoin arvioida, mikäli öljylämmitys on vielä käyttökuntoinen. Remontin takaisinmaksuaika pitenee arviolta kahdella vuodella, mikäli remonttiin ei käytetä tukea.