Etätyön kokemukset ja kehittämisehdotukset Yritys X:ssä ja Yritys Y:ssä
Laitila, Jarkko; Markkanen, Mikael (2022)
Laitila, Jarkko
Markkanen, Mikael
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060615800
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060615800
Tiivistelmä
Etätyöskentely yleistyi koronaviruspandemian seurauksena keväällä 2020, mikä vaikutti työskentelykäytäntöihin usealla eri tavalla. Tämä aiheutti haasteita, koska etätyö ei ollut vielä kovinkaan vakiintunut työmalli yrityksissä perinteisen lähityön rinnalla. Tässä opinnäytetyössä kehitettiin työntekijöiden etätyötä. Tutkimuskysymyksinä oli, miten työntekijät ovat kokeneet etätyön vaikuttaneen työskentelyynsä ja miten etätyötä voisi kehittää työntekijöiden näkökulmasta. Opinnäytetyön toimeksiantajat olivat energia-alalla toimiva Yritys X sekä hitsausalalla toimiva Yritys Y.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui kuvaamaan etätyön keskeisiä näkökulmia sekä lähityötä. Tutkimuksessa tarkasteltiin etätyön työskentelytapoja, työhyvinvointia, ajankäyttöä ja tehokkuutta, viestintää ja työtehtäviä, johtamista ja tulevaisuutta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Teemahaastatteluiden kohderyhminä toimivat Yritys X:n laskutuksen ja saatavien hallinnan tiimi sekä Yritys Y:n talouden tiimi. Haastatteluvastauksia saatiin yhteensä 18.
Tulosten mukaan molemmissa yrityksissä vallitseva työmuoto oli etätyö. Haastattelut osoittivat, että yrityksissä etätyö oli työmallina jo vakiintuneella tasolla, sillä työntekijöille oli kehittynyt omat tapansa työskennellä, mikä yhdessä etätyön tuoman paremman työrauhan ja joustavuuden kanssa mahdollisti nopeamman, tehokkaamman ja keskeytyksettömämmän työskentelyn. Tutkittavista etätyön aihealueista eniten kehitettävää oli viestinnässä. Keskeisimpiä kehitysehdotuksia liittyen työnantajan viestintään työntekijöille oli viestinnän muokkaaminen vapaamuotoisemmaksi, johdon tuominen lähemmäksi työntekijöitä ja uusien julkaisukanavien sekä yhteisten tapaamisten lisääminen. Keskeisimpiä kehitysehdotuksia työntekijöiden välisessä viestinnässä oli työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen lisääminen pitämällä yhteisiä palavereita useammin ja madaltamalla yhteydenottamisen kynnystä. Kokonaisuudessaan etätyö koettiin toimivana työmallina ja sitä haluttiinkin jatkaa tulevaisuudessa joko täysipäiväisesti tai hybridimallin mukaisesti.
Jatkotutkimusehdotuksena tutkimuksen voisi toistaa samoissa yritysten kohderyhmissä vuosittain, jolloin voisi analysoida mahdollisia muutoksia tuloksissa. Lisäksi tutkimuksen voisi toteuttaa samojen yritysten eri tiimeissä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui kuvaamaan etätyön keskeisiä näkökulmia sekä lähityötä. Tutkimuksessa tarkasteltiin etätyön työskentelytapoja, työhyvinvointia, ajankäyttöä ja tehokkuutta, viestintää ja työtehtäviä, johtamista ja tulevaisuutta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta ja tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Teemahaastatteluiden kohderyhminä toimivat Yritys X:n laskutuksen ja saatavien hallinnan tiimi sekä Yritys Y:n talouden tiimi. Haastatteluvastauksia saatiin yhteensä 18.
Tulosten mukaan molemmissa yrityksissä vallitseva työmuoto oli etätyö. Haastattelut osoittivat, että yrityksissä etätyö oli työmallina jo vakiintuneella tasolla, sillä työntekijöille oli kehittynyt omat tapansa työskennellä, mikä yhdessä etätyön tuoman paremman työrauhan ja joustavuuden kanssa mahdollisti nopeamman, tehokkaamman ja keskeytyksettömämmän työskentelyn. Tutkittavista etätyön aihealueista eniten kehitettävää oli viestinnässä. Keskeisimpiä kehitysehdotuksia liittyen työnantajan viestintään työntekijöille oli viestinnän muokkaaminen vapaamuotoisemmaksi, johdon tuominen lähemmäksi työntekijöitä ja uusien julkaisukanavien sekä yhteisten tapaamisten lisääminen. Keskeisimpiä kehitysehdotuksia työntekijöiden välisessä viestinnässä oli työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen lisääminen pitämällä yhteisiä palavereita useammin ja madaltamalla yhteydenottamisen kynnystä. Kokonaisuudessaan etätyö koettiin toimivana työmallina ja sitä haluttiinkin jatkaa tulevaisuudessa joko täysipäiväisesti tai hybridimallin mukaisesti.
Jatkotutkimusehdotuksena tutkimuksen voisi toistaa samoissa yritysten kohderyhmissä vuosittain, jolloin voisi analysoida mahdollisia muutoksia tuloksissa. Lisäksi tutkimuksen voisi toteuttaa samojen yritysten eri tiimeissä.