Henkilöbrändäys osana Liigan ammattijääkiekkoilijoiden uraa
Haapanen, Hanna (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013279
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022053013279
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoite oli tuottaa ajankohtaista tutkimusmateriaalia ja -tuloksia opinnäytetyön toimeksiantajalle Suomen Jääkiekkoilijat ry:lle eli Pelaajayhdistykselle. Tehtävänä oli selvittää Liiga-ammattijääkiekkoilijoiden henkilöbrändäykseen vaikuttavia tekijöitä ja heidän käsityksiänsä vastaamalla tutkimuskysymykseen ”Miten Liiga ammattijääkiekkoilijat kokevat henkilöbrändäyksen ja sen vaikutukset osana ammattiaan?”.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys keskittyi urheilijan henkilöbrändin rakentamiseen ja siihen vaikuttaviin osatekijöihin. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena luomalla verkkokysely Webropol-ohjelmistolla. Pelaajayhdistyksen jäsenistä 302 on Liigassa pelaavia ammattijääkiekkoilijoita, joista kyselylomake lähetettiin 186 pelaajalle. Vastauksia kertyi yhteensä 25, joka on noin 13 % siitä joukosta, jolle kysely lähetettiin.
Tutkimustulosten mukaan yli puolet vastaajista koki henkilöbrändäyksen sekä tärkeänä uralleen (56 %), että sen myös vaikuttavan uraansa (56 %). Harva ammattijääkiekkoilija (32 %) rakensi itselleen henkilöbrändiä. Noin puolet vastanneista (48 %) koki henkilöbrändin rakentamisen haasteellisena tai melko haasteellisena, mutta kukaan vastanneista ei kokenut sitä helpoksi. Eniten ammattijääkiekkoilijat rakensivat henkilöbrändiä antamalla haastatteluja pelien jälkeen ja päivittämällä sosiaalista mediaa. Suurin osa vastaajista (72 %) koki, että heillä on tietoa ja osaamista henkilöbrändäyksestä. Kuitenkin viidennes ammattijääkiekkoilijoista (20 %) kertoi, että he haluaisivat tukea henkilöbrändin rakentamiseen Pelaajayhdistykseltä, Liigalta tai joukkueeltaan.
Johtopäätöksenä ammattijääkiekkoilijat kokivat henkilöbrändäyksen merkittävänä tekijänä uralleen. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että henkilöbrändäystä tekevien ammattijääkiekkoilijoiden määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Osa vastanneista Liiga-ammattijääkiekkoilijoista haluaisi olla enemmän osana joukkueensa markkinointia, mikä voisi tuottaa joukkueille modernia yhteistyömarkkinointia halukkaiden työntekijöidensä eli pelaajiensa kanssa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys keskittyi urheilijan henkilöbrändin rakentamiseen ja siihen vaikuttaviin osatekijöihin. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena luomalla verkkokysely Webropol-ohjelmistolla. Pelaajayhdistyksen jäsenistä 302 on Liigassa pelaavia ammattijääkiekkoilijoita, joista kyselylomake lähetettiin 186 pelaajalle. Vastauksia kertyi yhteensä 25, joka on noin 13 % siitä joukosta, jolle kysely lähetettiin.
Tutkimustulosten mukaan yli puolet vastaajista koki henkilöbrändäyksen sekä tärkeänä uralleen (56 %), että sen myös vaikuttavan uraansa (56 %). Harva ammattijääkiekkoilija (32 %) rakensi itselleen henkilöbrändiä. Noin puolet vastanneista (48 %) koki henkilöbrändin rakentamisen haasteellisena tai melko haasteellisena, mutta kukaan vastanneista ei kokenut sitä helpoksi. Eniten ammattijääkiekkoilijat rakensivat henkilöbrändiä antamalla haastatteluja pelien jälkeen ja päivittämällä sosiaalista mediaa. Suurin osa vastaajista (72 %) koki, että heillä on tietoa ja osaamista henkilöbrändäyksestä. Kuitenkin viidennes ammattijääkiekkoilijoista (20 %) kertoi, että he haluaisivat tukea henkilöbrändin rakentamiseen Pelaajayhdistykseltä, Liigalta tai joukkueeltaan.
Johtopäätöksenä ammattijääkiekkoilijat kokivat henkilöbrändäyksen merkittävänä tekijänä uralleen. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että henkilöbrändäystä tekevien ammattijääkiekkoilijoiden määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Osa vastanneista Liiga-ammattijääkiekkoilijoista haluaisi olla enemmän osana joukkueensa markkinointia, mikä voisi tuottaa joukkueille modernia yhteistyömarkkinointia halukkaiden työntekijöidensä eli pelaajiensa kanssa.