Varhaiskasvatuksen vuoro- ja päivähoidon työntekijöiden ajatuksia työhyvinvoinnista
Laine, Veera (2022)
Laine, Veera
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060716025
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060716025
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia varhaiskasvatuksen työntekijöiden kokemaa työhyvinvointia päivähoidossa sekä vuorohoidossa ja selvittää, kokevatko työntekijät työhyvinvointiinsa vaikuttavat tekijät samanlaisina. Tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden kokemia kuormitustekijöitä sekä työhyvinvointia lisääviä tekijöitä. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: Mitkä tekijät aiheuttavat kuormitusta työhyvinvointiin varhaiskasvatuksessa? Mitkä tekijät lisäävät työhyvinvointia varhaiskasvatuksessa? Tutkimukseen osallistunut varhaiskasvatusyksikkö esiintyy opinnäytetyössä anonyymina.
Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu suoritettiin kahdella teemahaastattelulla, jossa toisessa edustettuna oli päivähoidossa työskentelevät työntekijät ja toisessa vuorohoidon puolella työskentelevät työntekijät. Ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä viisi haastateltavaa, vuorohoidon haastatteluun kolme ja päivähoidon haastatteluun kaksi. Kaikki haastateltavat tekivät töitä samassa yksikössä. Nauhoitettu aineisto litteroitiin ja analysoitiin käyttämällä laadullista sisällönanalyysia.
Tutkimus osoitti, että päivähoidon ja vuorohoidon työntekijät kokivat sekä kuormitustekijät että työhyvinvointia lisäävät tekijät hyvin samankaltaisiksi. Kuormitustekijöitä mainittiin vuorohoidon puolella joitain sellaisia, jotka eivät koske päivähoitoa, mutta pääosin vastaukset mukailivat samaa linjaa. Molemmissa haastatteluissa esiin nousi erittäin vahvasti ja useaan otteeseen työyhteisön merkitys ja tuki työhyvinvointia lisäävänä tekijänä. Kuormitustekijöistä merkittävimpinä pidettiin erilaisia ristiriitatilanteita niin asiakkaiden kuin työntekijöiden kesken sekä erityisesti pandemian aikana korostuneet epävarmuustekijät henkilöstössä sekä sijaisten puute.
Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu suoritettiin kahdella teemahaastattelulla, jossa toisessa edustettuna oli päivähoidossa työskentelevät työntekijät ja toisessa vuorohoidon puolella työskentelevät työntekijät. Ryhmähaastatteluihin osallistui yhteensä viisi haastateltavaa, vuorohoidon haastatteluun kolme ja päivähoidon haastatteluun kaksi. Kaikki haastateltavat tekivät töitä samassa yksikössä. Nauhoitettu aineisto litteroitiin ja analysoitiin käyttämällä laadullista sisällönanalyysia.
Tutkimus osoitti, että päivähoidon ja vuorohoidon työntekijät kokivat sekä kuormitustekijät että työhyvinvointia lisäävät tekijät hyvin samankaltaisiksi. Kuormitustekijöitä mainittiin vuorohoidon puolella joitain sellaisia, jotka eivät koske päivähoitoa, mutta pääosin vastaukset mukailivat samaa linjaa. Molemmissa haastatteluissa esiin nousi erittäin vahvasti ja useaan otteeseen työyhteisön merkitys ja tuki työhyvinvointia lisäävänä tekijänä. Kuormitustekijöistä merkittävimpinä pidettiin erilaisia ristiriitatilanteita niin asiakkaiden kuin työntekijöiden kesken sekä erityisesti pandemian aikana korostuneet epävarmuustekijät henkilöstössä sekä sijaisten puute.