Utmaningar med att odla masurbjörk i södra Finland

Abstract

Examensarbetet handlar om utmaningar som odlarna av masurbjörk i södra Finland upplever. Undersökningen är gjord som en kvalitativ enkätstudie. Det frågades också om odlarna behöver mer hjälp eller information angående masurodling. Även två experter frågades angående deras upplevelser om utmaningarna med masurodling i södra Finland.

Masur är en genetiskt betingad förändring i fröet, alltså är det fråga om en mutation. Masurbjörken skiljer sig utåt inte stort från en vanlig björk. Masurbjörken är det värdefullaste trädslaget i Finland och exporteras mest utomlands, främst till Tyskland.

Enkäterna skickades ut i form av en länk via Google Forms till Visaseura ry:s sekreterare som sedan skickade vidare enkäten via e-post till föreningens medlemmar i södra Finland. Visaseura är en förening som har grundats för att ge information och råd för masurodlarna och därför valde jag att skicka ut enkäten via Visaseura. Länken till undersökningsfrågorna skickades till 117 medlemmar varav 20 % svarade. Jag analyserade svaren genom att hitta teman i svaren. Sedan gjorde jag tabeller i Excel där man kan se hur många svar tillhörde varje tema. Bland odlarna kom det fram att de upplever djur- och snöskador som mycket utmanande samt att det behöver göras ansträngningar inom marknadsföring för att få masurbjörk sålt. Det kom fram olika förslag om hur marknadsföringen skulle kunna förbättras. Odlarna och experterna hade mycket liknande åsikter om utmaningarna. Det kunde dock tydligt ses att experterna gav mångsidigare svar på i stort sett alla frågor.

Tämä opinnäytetyö käsittelee visakoivun viljelijöiden kokemia haasteita Etelä-Suomessa. Tutkimus tehtiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena. Lisäksi kysyttiin, tarvitsevatko viljelijät enemmän apua tai tietoa koskien visakoivun kasvatusta. Myös kahdelta asiantuntijalta kysyttiin heidän kokemuksiaan visakoivun kasvatuksen haasteista Etelä-Suomessa.

Visautuminen on geneettinen muutos siemenessä, kysymyksessä on mutaatio. Visakoivu ei eroa ulkoisesti paljon tavallisesta koivusta. Visakoivu on Suomen arvokkain puulaji ja sitä viedään pääosin ulkomaille, ennen kaikkea Saksaan.

Kyselylomake lähetettiin Google Formsin kautta linkkinä Visaseura ry:n sihteerille, joka välitti kyselylomakkeen edelleen sähköpostitse Etelä-Suomen jäsenilleen. Visaseura on visanviljelijöiden tiedottamista ja neuvontaa varten perustettu yhdistys ja sen vuoksi päätin lähettää kyselyn Visaseuran kautta. Linkki tutkimuskysymyksiin lähetettiin 117 jäsenelle, joista 20 % vastasi. Analysoin vastauksia etsimällä vastauksista teemoja. Sen jälkeen tein Excelissä taulukoita, joista näkee, kuinka monta vastausta kuhunkin teemaan kuului. Tuli ilmi, että viljelijät kokevat eläin- ja lumivahingot erittäin haastaviksi ja että markkinointiin on panostettava, jotta visaa saadaan myytyä. Vastauksissa tuli esille erilaisia ehdotuksia siitä, kuinka markkinointia voitaisiin parantaa. Viljelijöiden ja asiantuntijoiden näkemykset haasteista olivat hyvin samanlaisia. Oli kuitenkin selvästi nähtävissä, että asiantuntijat vastasivat käytännössä kaikkiin kysymyksiin monipuolisemmin.

The thesis deals with challenges that the cultivators of curly birch experience in southern Finland. The research was conducted as a qualitative questionnaire study. The aim of the thesis was also to investigate whether the cultivators need more help or information regarding the growing of the curly birch. Two experts were also asked about their experiences with the challenges of growing of the curly birch in southern Finland.

Curly birch has a genetically determined change in the seed, so it is a mutation. The curly birch does not differ much from an ordinary birch from the outside. Curly birch is the most valuable tree species in Finland and is mostly exported, mainly to Germany.

The questions were sent out as a link via Google Forms to Visaseura´s secretary who forwarded the survey via e-mail to its members in southern Finland. Visaseura is an association that was founded for information and advice for the curly birch cultivators and therefore I chose to send out the survey through Visaseura. The link to the survey was sent to 117 members of which 20% responded. I analysed the answers by finding themes in the answers. After that I made charts in Excel where you can see how many answers belonged to each theme. It became clear that the cultivators experience animal and snow damages as very challenging and that marketing efforts need to be conducted to get the curly birch sold. There were various suggestions how marketing could be improved. The cultivators and experts had very similar views on the challenges. However, it could clearly be seen that the experts gave more diverse answers to basically all the questions.