Kerrostalon hybridilämmitysjärjestelmän toiminta ja kannattavuus
Juvonen, Joska (2022)
Juvonen, Joska
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060715992
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060715992
Tiivistelmä
Vuonna 1960 rakennetussa kerrostaloyhtiössä oli tehty julkisivusaneerauksen yhteydessä lämmitystapajärjestelmän laajennus ja se otettiin käyttöön 2019. Olemassa olevan kaukolämpöjärjestelmän rinnalle oli rakennettu lämpöpumppujärjestelmä neljällä lämmönkeruupiirillä, joista kaksi toimii maalämpökaivoilla ja kaksi poistoilmalämpöyksiköillä. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää hybridilämmitysjärjestelmän kannattavuus verrattuna aiempaan kaukolämpöjärjestelmään. Työn toimeksiantajana toimi Tampereen ammattikorkeakoulu.
Kerrostalon lämpöpumppujärjestelmän sähkönkulutusta tutkittiin mittaamalla verkkoanalysaattorilla lämmityskaudella, ja tuloksia vertailtiin sähköyhtiön tallentamalla mittausdatalla, joka mitattiin tunnin keskiarvolla. Sähköliittymän huipputehot kasvoivat hybridilämmitysjärjestelmän käyttöönoton jälkeen, mutta se ei sillä hetkellä aiheuttanut suurempia toimenpiteitä. Kerrostalon sähköliittymän teho todettiin riittäväksi nykyiselle lämpöpumppujärjestelmälle.
Sähkötehon tarve oli kasvanut lähes kaksinkertaiseksi lämpöpumppujärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Mikäli kaukolämmöstä irtaannuttaisiin kokonaan, sähkötehon tarve kasvaa entisestään. Tämä saattaa edellyttää sähköliittymäkoon suurentamista. Lämpöpumpun käyttöönotto oli vähentänyt taloyhtiön lämmityksen ostoenergian tarvetta sekä vuotuisia lämmityskuluja.
Hybridilämmitysjärjestelmä osoittautui kerrostaloyhtiössä kannattavaksi. Opinnäytetyön tuloksista todettiin, että kaukolämmöstä kokonaan irtaannuttaessa tulisi tehdä riittävät selvitykset sähkötehon hallinnan osalta sekä kustannushyötyanalyysi verrattuna nykyiseen hybridilämmitysjärjestelmään. Vertailuun kannattaisi ottaa mukaan osa- ja täysitehomitoitetut lämpöpumppujärjestelmät. Samalla tutkimuksessa todettiin, että olisi hyvä selvittää muutama erilainen skenaario vuotuisista lämmityskustannuksista sähkötehopohjaisilla hinnoittelumalleilla. Toistaiseksi sähkötehopohjaisia hinnoittelumalleja ei monella sähkön siirtoyhtiöllä ole ollut käytössä pienjänniteverkossa.
Kerrostalon lämpöpumppujärjestelmän sähkönkulutusta tutkittiin mittaamalla verkkoanalysaattorilla lämmityskaudella, ja tuloksia vertailtiin sähköyhtiön tallentamalla mittausdatalla, joka mitattiin tunnin keskiarvolla. Sähköliittymän huipputehot kasvoivat hybridilämmitysjärjestelmän käyttöönoton jälkeen, mutta se ei sillä hetkellä aiheuttanut suurempia toimenpiteitä. Kerrostalon sähköliittymän teho todettiin riittäväksi nykyiselle lämpöpumppujärjestelmälle.
Sähkötehon tarve oli kasvanut lähes kaksinkertaiseksi lämpöpumppujärjestelmän käyttöönoton jälkeen. Mikäli kaukolämmöstä irtaannuttaisiin kokonaan, sähkötehon tarve kasvaa entisestään. Tämä saattaa edellyttää sähköliittymäkoon suurentamista. Lämpöpumpun käyttöönotto oli vähentänyt taloyhtiön lämmityksen ostoenergian tarvetta sekä vuotuisia lämmityskuluja.
Hybridilämmitysjärjestelmä osoittautui kerrostaloyhtiössä kannattavaksi. Opinnäytetyön tuloksista todettiin, että kaukolämmöstä kokonaan irtaannuttaessa tulisi tehdä riittävät selvitykset sähkötehon hallinnan osalta sekä kustannushyötyanalyysi verrattuna nykyiseen hybridilämmitysjärjestelmään. Vertailuun kannattaisi ottaa mukaan osa- ja täysitehomitoitetut lämpöpumppujärjestelmät. Samalla tutkimuksessa todettiin, että olisi hyvä selvittää muutama erilainen skenaario vuotuisista lämmityskustannuksista sähkötehopohjaisilla hinnoittelumalleilla. Toistaiseksi sähkötehopohjaisia hinnoittelumalleja ei monella sähkön siirtoyhtiöllä ole ollut käytössä pienjänniteverkossa.