Peltoheittojen metsittäminen ja paikkatietoaineiston hyödyntäminen soveltuvien kohteiden etsimisessä ja tunnistamisessa

Abstract

Suomen Metsäkeskuksen tilaamassa opinnäytetyössä käsitellään peltoheittojen metsittämistä ja paikkatiedon käyttöä metsityskohteiden etsimisessä. Kirjallisuuskatsauksessa luodaan yleisnäkemys tutkittavasta aihepiiristä. Siinä tarkastellaan peltojen metsityksen historiaa, kehitystä, ja tutkimusta. Osuudessa selostetaan myös metsitykseen liittyviä keskeisiä käsitteitä, suosituksia ja peltoheittojen merkitystä hiilensidonnassa.

Opinnäytetyössä kuvataan ja selvitetään, miten paikkatietoaineistoa voidaan käyttää apuna määräaikaisen metsitystukilain (2020/1114) potentiaalisten metsi-tyskelpoisten peltoheittojen kartoituksessa. Tutkimuksessa käytettiin karttoja ja ilmakuvia. Lisäksi kesäkuussa 2021 kerättiin tutkimusaineisto Hämeenkyrön kunnassa. Paikkatietoanalyysin avulla löydettiin 179 peltoheittoa, joista valittiin satunnaisotannalla 35 kohdetta. Valituilta peltoheitoilta koottiin maastokäynneillä puusto-, kasvillisuus- ja maisematietoa. Tutkimustuloksia esitellään tilastoilla, taulukoilla ja esimerkkitapauksilla.

Valtion tukirahoitus on keskeinen kannustin maanomistajille peltojen metsityksessä. Paikkatietoaineiston tarkkuuden ja laadun paraneminen helpottaa merkittävästi metsäasiantuntijoiden työtä. Maastokohteilta saadaan usein riittävän tarkka pohjatieto peltoheittojen metsittämiskelpoisuudesta. Maanomistajan te-kemiä muutoksia ja valintoja maankäytössä ei voida ennakoida. Metsäasiantunti-joiden maastokäyntejä peltoheitoilla tarvitaan tulevaisuudessakin. Ne tukevat pellonmetsityksen onnistumista ja antavat tarkkaa ja ajantasaista tietoa maaperästä, vesitaloudesta, pintakasvillisuuden torjunnan tarpeesta, maisemasta ja luonnonarvoista.

Pellonmetsityksen tutkimuksessa tarvitaan jatkossa laajempia ja pidempiä tutkimussarjoja taloudellisen kannattavuuden, kasvihuonekaasujen ja hiilensidonnan suhteen. Syytä ei ole unohtaa myöskään metsityksen luonto- ja maisemavaikutusten seurantaa.

The thesis deals with the afforestation of abandoned agricultural lands and the use of spatial information in the search for afforestation sites. The Literature Review provides an overview of the topic. It looks at the history, development, and research of arable afforestation in Finland and Sweden. The section also explains the key concepts related to afforestation, recommendations, and the role of abandoned agricultural lands in carbon sequestration.

The thesis describes and examines how spatial information sets can be used to find potential afforestation able abandoned agricultural lands under the Fixed-Term Afforestation Support Act (2020/1114). Maps and aerial photographs were used in the study. In addition, in June 2021 research data was collected in the municipality of Hämeenkyrö, Pirkanmaa region in Southern Finland. Spatial information analysis was used to find 179 abandoned agricultural lands, of which 35 sites were randomly selected. From the selected abandoned agricultural lands information on trees, vegetation, and landscapes was gathered during field visits. The results of the research are presented with statistics, tables, example cases, and photos

Government support funding is a key incentive for landowners to carry out afforestation of fields in Finland and Sweden. Improving the accuracy and quality of spatial information sets significantly facilitates the work of forest experts. Terrain sites often provide sufficiently accurate base information on the afforestation capacity of abandoned agricultural lands. Changes and choices made by the landowner cannot be foreseen. The field visits of the forest experts to abandoned agricultural lands will also be needed in the future. They support the success of field afforestation and provide accurate and up-to-date information on soil, water resources, the need to combat ground vegetation, landscape, and natural values.

In the future, research into field afforestation will require broader and longer research series in terms of economic profitability, greenhouse gases and carbon sequestration. Monitoring nature and landscape impacts of afforestation are also to be born in mind.