Selkokieli metsäopetuksessa : onko metsäalan selkokieliselle oppimateriaalille tarvetta?
Vesteri, Rea (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060716038
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060716038
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia tarjolla olevaa metsäalan selkokielistä oppimateriaalia sekä taustoittaa selkokieltä ja sen tarvitsijoita. Työn tavoitteena oli tuoda esille selkokielinen tekstin sisältö ja miten se voi tukea opintojen etenemistä.
Opinnäytetyössä perehdyttiin selkokieltä käsitteleviin opinnäytetöihin, selkokielen määritelmiin, sen tarvitsijoiden lähtökohtiin, selkokielen asemaan lainsäädännössä sekä olemassa olevaan selkokieliseen kirjallisuuteen ja oheismateriaaleihin. Selkokielisen materiaalin rooli uusien asioiden ymmärtämisessä ja opintojen tukena on merkittävä. Tarve korostuu oppilaskirjon lisääntyessä, kun opinnot eivät etene.
Opinnäytetyön aihe valikoitui, koska kyseistä aihetta ei metsäalalla ole juurikaan käsitelty. Oppilasaineksen kirjavoituessa tutkimuksella haluttiin nostaa esille selkokielisyyden kasvava tarve metsäalalla. Oppimateriaalien saavutettavuus puoltaa myös kestävää kehitystä.
Opinnäytetyöllä ei ole tilaavaa tahoa, vaan työ on lähtenyt omasta motivaatiosta huomatessani selkokielisen metsätietokirjallisuuden niukkuuden. Opinnäytetyössä ei käytetä selkokieltä ja tarkastelu on rajattu ammatilliseen ja ammattikorkeakoulukoulutukseen, osittain sivuten verkkoympäristössä opiskelua.
Tutkimuksessa todettiin metsäalan selkokielisen, koulutuksessa käytettävän tieto- ja perehdytysmateriaalin puute. Lisäksi sanastojen ymmärrettävyys ei ollut itsestäänselvyys. Niissä vaikeat termit oli avattu yleiskielellä ja kohdistettu henkilöille, joille suomalainen kulttuuri oli tuttua. Oppimisvaikeuksista kärsivä oli jätetty huomiotta.
Toiminnallisena tuotoksena syntyi Metsänhoidon suositukset -kirjasta tekstiote, jonka käänsin eli mukautin selkokielelle. Lukijan on helppo huomata kahden tekstimuodon ero. Selkokielisen oheismateriaalin tuottaminen vaatii oppilaitokselta suunnitelmallisuutta ja yhtenäisen käytännön. Pitkällä jänteellä sitoutumisen selkokieliseen oheismateriaaliin voi odottaa näkyvän turhan resurssoinnin vähenemisenä. Vastaus opinnäynäytetyön esittämään kysymykseen, onko metsäalan selkokieliselle oppimateriaalille tarvetta, kuuluu: Kyllä, metsäalan selkokieliselle oppimateriaalille on kasvavaa tarvetta.
Opinnäytetyössä perehdyttiin selkokieltä käsitteleviin opinnäytetöihin, selkokielen määritelmiin, sen tarvitsijoiden lähtökohtiin, selkokielen asemaan lainsäädännössä sekä olemassa olevaan selkokieliseen kirjallisuuteen ja oheismateriaaleihin. Selkokielisen materiaalin rooli uusien asioiden ymmärtämisessä ja opintojen tukena on merkittävä. Tarve korostuu oppilaskirjon lisääntyessä, kun opinnot eivät etene.
Opinnäytetyön aihe valikoitui, koska kyseistä aihetta ei metsäalalla ole juurikaan käsitelty. Oppilasaineksen kirjavoituessa tutkimuksella haluttiin nostaa esille selkokielisyyden kasvava tarve metsäalalla. Oppimateriaalien saavutettavuus puoltaa myös kestävää kehitystä.
Opinnäytetyöllä ei ole tilaavaa tahoa, vaan työ on lähtenyt omasta motivaatiosta huomatessani selkokielisen metsätietokirjallisuuden niukkuuden. Opinnäytetyössä ei käytetä selkokieltä ja tarkastelu on rajattu ammatilliseen ja ammattikorkeakoulukoulutukseen, osittain sivuten verkkoympäristössä opiskelua.
Tutkimuksessa todettiin metsäalan selkokielisen, koulutuksessa käytettävän tieto- ja perehdytysmateriaalin puute. Lisäksi sanastojen ymmärrettävyys ei ollut itsestäänselvyys. Niissä vaikeat termit oli avattu yleiskielellä ja kohdistettu henkilöille, joille suomalainen kulttuuri oli tuttua. Oppimisvaikeuksista kärsivä oli jätetty huomiotta.
Toiminnallisena tuotoksena syntyi Metsänhoidon suositukset -kirjasta tekstiote, jonka käänsin eli mukautin selkokielelle. Lukijan on helppo huomata kahden tekstimuodon ero. Selkokielisen oheismateriaalin tuottaminen vaatii oppilaitokselta suunnitelmallisuutta ja yhtenäisen käytännön. Pitkällä jänteellä sitoutumisen selkokieliseen oheismateriaaliin voi odottaa näkyvän turhan resurssoinnin vähenemisenä. Vastaus opinnäynäytetyön esittämään kysymykseen, onko metsäalan selkokieliselle oppimateriaalille tarvetta, kuuluu: Kyllä, metsäalan selkokieliselle oppimateriaalille on kasvavaa tarvetta.