Yhtenäisen perehdytysprosessin luominen : Case Nammo Lapua Oy
Ylikojola, Sanni-Maija (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060716050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060716050
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tehtiin Nammo Lapualle, joka on Lapualla sijaitseva patruunatehdas. Yrityksen toiminta koostuu pienikaliiperisten patruunoiden ja niiden komponenttien valmistamisesta. Suurin käyttäjäkunta on Puolustusvoimat, mutta myös metsästäjät ja urheiluampujat käyttävät patruunoita.
Hyvän perehdytyksen pitää olla systemaattisesti suunniteltu tapahtumasarja, joka alkaa uuden työntekijän tai toimihenkilön ensimmäisestä työpäivästä ja päättyy perehdytysjakson loputtua. Kun perehdytys on hyvää, uudella työntekijällä tai toimihenkilöllä on tervetullut ja arvostettu olo. Perehdytyksen ollessa hyvin suunniteltu oppiminen nopeutuu, työhyvinvointi lisääntyy ja virheiden määrä pienenee. Hyvä perehdytys voi olla vaikuttava tekijä myös työntekijöiden vaihtuvuudessa. Nämä tekijät näkyvät yrityksen tuloksessa positiivisena asiana, mikäli perehdytys on suoritettu hyvin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimeksiantajan perehdyttämisprosessia eri henkilöstöryhmät huomioiden sekä selkiyttää sen seurantaa ja rytmittää perehdyttämistilaisuudet koko organisaation kannalta toimivaksi prosessiksi. Perehdyttämisiä on paljon, ja niille ei ole suunniteltua aikataulua. Työssä tutkittiin, miten näitä ongelmat voitaisiin ratkaista. Perehdyttämisprosessin kehittämisen tueksi tehtiin haastattelu toimihenkilöille ja työntekijöille, jotta voidaan selvittää perehdyttämisprosessin kokemuksia.
Työn teoriaosuus käsittelee henkilöstöjohtamista ja perehdyttämistä. Perehdyttämisprosessin parannuksia suunniteltaessa tutustuttiin hyvän perehdytyksen tunnusmerkkeihin ja siihen, millainen on hyvä henkilöstöjohtaja. Teoriaan oli tutustuttava tarkoin ennen haastattelun suunnittelemista, jotta saatiin muodostettua käsitys siitä, mikä perehdytyksessä on tärkeää ja mihin sen vaikutukset ulottuvat. Haastattelun tulokset analysoitiin ja raportoitiin opinnäytetyöhön, minkä jälkeen alkoi perehdytysprosessin suunnittelu.
Opinnäytetyössä luotiin perehdytysprosessi, jossa otetaan huomioon eri henkilöstöryhmät. Perehdytysprosessi esitettiin vuosikalenterin muodossa, johon perehdytystilaisuudet rytmitettiin. Eri henkilöstöryhmille tehtiin omat vuosikalenterit, jolloin perehdytyksen suorittaminen on helpompaa.
Hyvän perehdytyksen pitää olla systemaattisesti suunniteltu tapahtumasarja, joka alkaa uuden työntekijän tai toimihenkilön ensimmäisestä työpäivästä ja päättyy perehdytysjakson loputtua. Kun perehdytys on hyvää, uudella työntekijällä tai toimihenkilöllä on tervetullut ja arvostettu olo. Perehdytyksen ollessa hyvin suunniteltu oppiminen nopeutuu, työhyvinvointi lisääntyy ja virheiden määrä pienenee. Hyvä perehdytys voi olla vaikuttava tekijä myös työntekijöiden vaihtuvuudessa. Nämä tekijät näkyvät yrityksen tuloksessa positiivisena asiana, mikäli perehdytys on suoritettu hyvin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimeksiantajan perehdyttämisprosessia eri henkilöstöryhmät huomioiden sekä selkiyttää sen seurantaa ja rytmittää perehdyttämistilaisuudet koko organisaation kannalta toimivaksi prosessiksi. Perehdyttämisiä on paljon, ja niille ei ole suunniteltua aikataulua. Työssä tutkittiin, miten näitä ongelmat voitaisiin ratkaista. Perehdyttämisprosessin kehittämisen tueksi tehtiin haastattelu toimihenkilöille ja työntekijöille, jotta voidaan selvittää perehdyttämisprosessin kokemuksia.
Työn teoriaosuus käsittelee henkilöstöjohtamista ja perehdyttämistä. Perehdyttämisprosessin parannuksia suunniteltaessa tutustuttiin hyvän perehdytyksen tunnusmerkkeihin ja siihen, millainen on hyvä henkilöstöjohtaja. Teoriaan oli tutustuttava tarkoin ennen haastattelun suunnittelemista, jotta saatiin muodostettua käsitys siitä, mikä perehdytyksessä on tärkeää ja mihin sen vaikutukset ulottuvat. Haastattelun tulokset analysoitiin ja raportoitiin opinnäytetyöhön, minkä jälkeen alkoi perehdytysprosessin suunnittelu.
Opinnäytetyössä luotiin perehdytysprosessi, jossa otetaan huomioon eri henkilöstöryhmät. Perehdytysprosessi esitettiin vuosikalenterin muodossa, johon perehdytystilaisuudet rytmitettiin. Eri henkilöstöryhmille tehtiin omat vuosikalenterit, jolloin perehdytyksen suorittaminen on helpompaa.