LAPSIPOTILAAN JA PERHEEN PRE- JA POSTOPERATIIVINEN OHJAUS
Kontio, Henri; Rautiainen, Kia (2022)
Kontio, Henri
Rautiainen, Kia
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060716065
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060716065
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, millaista ohjausta lapsipotilaat ja perheet
saavat pre- ja postoperatiivisessa hoitotyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli
tutkia ja hyödyntää olemassa olevaa tutkimustietoa aiheesta ja näin vastata
tutkimuskysymykseen. Opinnäytetyö toteutettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyössä etsittiin tietoa 0–16-vuotiaiden lasten ja heidän perheiden pre- ja postoperatiivisesta ohjauksesta. Tiedonhakua tehtiin tietokannoista Medic, Pudmed, EBSCO ja Finna.Fi. Tämän lisäksi tiedonhaussa hyödynnettiin manuaalisia hakumenetelmiä ja olemassa olevaa kirjallisuutta. Opinnäytetyöhön valikoitui seitsemän tutkimusta, jotka kuvasivat lapsipotilaiden ja perheiden pre- ja
postoperatiivista ohjausta.
Tutkimus tuloksissa esiin nousee kolme teemaa, joita ovat ohjausmenetelmät,
preoperatiivinen ja postoperatiivinen ohjaus. Tuloksissa esille tulleita ohjausmenetelmiä olivat suullinen-, kirjallinen-, puhelin-, videoavusteinen ja digitaalinen ohjaus. Erityisesti suullinen- ja kirjallinen ohjaus sekä puhelinohjaus olivat
tutkimuksissa keskeisissä osissa, ja laajasti käytettyinä. Ohjauksen puutteisiin
tulevaisuuden ratkaisuna voisi toimia digitaalisten ohjausmenetelmien käyttöönotto. Tuloksien mukaan preoperatiiviseen ohjaukseen toivottiin enemmän
tietoa postoperatiivisesta hoidon vaiheesta ja toipumisesta.
Johtopäätöksissä voidaan todeta että, laadukasta ohjausta on ohjausmenetelmien monipuolinen käyttäminen pre- ja postoperatiivisessa hoidon vaiheessa.
Suullisen ja kirjallisen ohjausmateriaalin käyttö yhdessä on tehokkain tapa antaa preoperatiivista ja postoperatiivista ohjausta. Riittävä tiedonsaanti preoperatiivisessa hoidon vaiheessa valmistaa lasta ja perhettä leikkaukseen sekä
helpottaa leikkauksesta aiheutuvaa ahdistusta sekä vähentää postoperatiivisia
komplikaatioita. Opinnäytetyön tuloksia ja johtopäätöksiä voidaan hyödyntää
sairaanhoitajakoulutuksen opetuksessa sekä pre- ja postoperatiivisen ohjauksen kehittämisessä.
saavat pre- ja postoperatiivisessa hoitotyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli
tutkia ja hyödyntää olemassa olevaa tutkimustietoa aiheesta ja näin vastata
tutkimuskysymykseen. Opinnäytetyö toteutettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululle.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyössä etsittiin tietoa 0–16-vuotiaiden lasten ja heidän perheiden pre- ja postoperatiivisesta ohjauksesta. Tiedonhakua tehtiin tietokannoista Medic, Pudmed, EBSCO ja Finna.Fi. Tämän lisäksi tiedonhaussa hyödynnettiin manuaalisia hakumenetelmiä ja olemassa olevaa kirjallisuutta. Opinnäytetyöhön valikoitui seitsemän tutkimusta, jotka kuvasivat lapsipotilaiden ja perheiden pre- ja
postoperatiivista ohjausta.
Tutkimus tuloksissa esiin nousee kolme teemaa, joita ovat ohjausmenetelmät,
preoperatiivinen ja postoperatiivinen ohjaus. Tuloksissa esille tulleita ohjausmenetelmiä olivat suullinen-, kirjallinen-, puhelin-, videoavusteinen ja digitaalinen ohjaus. Erityisesti suullinen- ja kirjallinen ohjaus sekä puhelinohjaus olivat
tutkimuksissa keskeisissä osissa, ja laajasti käytettyinä. Ohjauksen puutteisiin
tulevaisuuden ratkaisuna voisi toimia digitaalisten ohjausmenetelmien käyttöönotto. Tuloksien mukaan preoperatiiviseen ohjaukseen toivottiin enemmän
tietoa postoperatiivisesta hoidon vaiheesta ja toipumisesta.
Johtopäätöksissä voidaan todeta että, laadukasta ohjausta on ohjausmenetelmien monipuolinen käyttäminen pre- ja postoperatiivisessa hoidon vaiheessa.
Suullisen ja kirjallisen ohjausmateriaalin käyttö yhdessä on tehokkain tapa antaa preoperatiivista ja postoperatiivista ohjausta. Riittävä tiedonsaanti preoperatiivisessa hoidon vaiheessa valmistaa lasta ja perhettä leikkaukseen sekä
helpottaa leikkauksesta aiheutuvaa ahdistusta sekä vähentää postoperatiivisia
komplikaatioita. Opinnäytetyön tuloksia ja johtopäätöksiä voidaan hyödyntää
sairaanhoitajakoulutuksen opetuksessa sekä pre- ja postoperatiivisen ohjauksen kehittämisessä.