Valikoivan urosverotuksen vaikutus hirven sarvikehitykseen
Huttunen, Otso (2022)
Huttunen, Otso
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060716205
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060716205
Tiivistelmä
Ajatus tämän opinnäytetyön toteuttamisesta lähti omasta mielenkiinnostani. Olen seurannut hirviä pikkupojasta lähtien ja aiheeseen tarttuminen oli sinänsä helppoa kohtuullisen vahvan tietotason pohjalta. Useiden metsästäjien kanssa käydyt keskustelut ja havaintojen vaihdot ovat antaneet erilaisia näkökulmia.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan valikoivan urosverotuksen vaikutuksia suurien sonnien määrän kasvuun lyhyellä aikavälillä. Työhön on valikoitunut kaksi aluetta, joilla toisessa on harjoitettu valikoivaa urosverotusta, ja toisella ei. Keskeisenä teemana on selvittää vaikutusta urosten sarvikehitykseen, eli kuinka nopeasti on mahdollista nähdä muutoksia suurten sonnien määrän lisääntymisessä ja sarvityyppien vaihteluissa.
Aluksi työssä esitellään hirven biologiaa ja vaikutuksia ihmisen toimiin. Hirvi on yksi merkittävimmästä metsätuhojen aiheuttajista. Tämä on yksi syy kannan verotukselle. Keskeisenä syynä valikoivan metsästyksen aloittamisessa on hirvikannan aikuissuhteen vinoutuminen metsästyksen takia. Vahvojen urosten puutuminen hirvipopulaatiosta johtaa pitkällä aikavälillä geneettiseen kannan geneettiseen heikkenemiseen.
Kahta eri aluetta on vertailtu haastattelujen ja metsästäjien sähköisen tiedonkeräysjärjestelmä Oma riistan avulla. Oma riistasta on selvitetty kaadettujen hirvien aikuissuhdetta sekä kaadettujen urosten piikkimääriä ja sarvityyppejä. Haastattelut ovat antaneet käytännön havaintoa alueiden metsästäjiltä.
Valikoiva urosverotus vaikuttaa suurten uroshirvien lukumäärän kasvuun positiivisesti. Jo muutaman vuoden valikoinnilla saavutetaan tuloksia. Havainnot kuitenkin osoittavat, että alueellista vaihtelua esiintyy, ja myöskin hirvikannan rakenne ja määrä vaikuttavat tulosten saamisen nopeuteen. Valikoivan metsästyksen aloitus ja noudattaminen on metsästäjien vastuulla. Rajoitusalueiden tulisi olla suuria ja yhtenäisiä, jotta tulokset olisivat tasaisia ja johdonmukaisia.
Tässä opinnäytetyössä tutkitaan valikoivan urosverotuksen vaikutuksia suurien sonnien määrän kasvuun lyhyellä aikavälillä. Työhön on valikoitunut kaksi aluetta, joilla toisessa on harjoitettu valikoivaa urosverotusta, ja toisella ei. Keskeisenä teemana on selvittää vaikutusta urosten sarvikehitykseen, eli kuinka nopeasti on mahdollista nähdä muutoksia suurten sonnien määrän lisääntymisessä ja sarvityyppien vaihteluissa.
Aluksi työssä esitellään hirven biologiaa ja vaikutuksia ihmisen toimiin. Hirvi on yksi merkittävimmästä metsätuhojen aiheuttajista. Tämä on yksi syy kannan verotukselle. Keskeisenä syynä valikoivan metsästyksen aloittamisessa on hirvikannan aikuissuhteen vinoutuminen metsästyksen takia. Vahvojen urosten puutuminen hirvipopulaatiosta johtaa pitkällä aikavälillä geneettiseen kannan geneettiseen heikkenemiseen.
Kahta eri aluetta on vertailtu haastattelujen ja metsästäjien sähköisen tiedonkeräysjärjestelmä Oma riistan avulla. Oma riistasta on selvitetty kaadettujen hirvien aikuissuhdetta sekä kaadettujen urosten piikkimääriä ja sarvityyppejä. Haastattelut ovat antaneet käytännön havaintoa alueiden metsästäjiltä.
Valikoiva urosverotus vaikuttaa suurten uroshirvien lukumäärän kasvuun positiivisesti. Jo muutaman vuoden valikoinnilla saavutetaan tuloksia. Havainnot kuitenkin osoittavat, että alueellista vaihtelua esiintyy, ja myöskin hirvikannan rakenne ja määrä vaikuttavat tulosten saamisen nopeuteen. Valikoivan metsästyksen aloitus ja noudattaminen on metsästäjien vastuulla. Rajoitusalueiden tulisi olla suuria ja yhtenäisiä, jotta tulokset olisivat tasaisia ja johdonmukaisia.