Kyselytutkimus Eläkeläiset ry:n jäsenten liikuntatottumuksista
Leinonen, Olli; Hyvönen, Riikka (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816617
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816617
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää seniori-ikäisten liikuntatottumuksia.
Tavoitteena oli saada selville, mitkä tekijät vaikuttavat seniori-ikäisten liikuntatottumuksiin, mitä liikuntaa he harrastavat sekä mitä liikuntapalveluita seniori-ikäiset käyttävät erityisesti.
Opinnäytetyön tavoitteena oli myös antaa toimeksiantajalle ja muille liikunta-alan toimijoille informaatiota, mihin palveluihin tulisi panostaa senioreiden osalta ja mahdollisesti varata enemmän resursseja.
Päämääränä oli myös vastauksista saadun tiedon myötä auttaa kehittämään liikuntapalveluiden tarjontaa kehitys- ja jatkotutkimus ehdotuksilla.
Tutkimusmenetelmä työssä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Eläkeläiset ry:n kanssa, jonka jäsenistö toimi kohderyhmänä tutkimukselle.
Selvitys toteutettiin verkkokyselynä ja aineisto kerättiin Webropol –kyselyalustaan maalis-huhtikuun välisenä aikana keväällä 2022.
Analysoinnissa käytettiin Webropolin raportointiohjelmaa ja Text mining -toimintoa ja tulokset kuvattiin taulukoiden, pylväs- ja ympyrädiagrammien avulla. Kysely jaettiin Eläkeläiset ry:n uutiskirjeessä julkisena nettilinkkinä ja sitä mainostettiin myös yhdistyksen Facebook –sivulla. Kyselyyn vastasi yhteensä 74 Eläkeläiset ry:n jäsentä.
Kyselyn sisältö syntyi teoriaan perehtymisen ja aikaisempien tutkimusten tarkastelun myötä tutkimuskysymysten luomiseen, joihin verkkokyselyssä oli tavoitteena saada vastaus.
Vastaajista 49 oli naisia ja 25 miehiä, joista 11 oli ulkomaalaistaustaisia. Ikäjakauma vastaajilla oli 59–81 –vuoden välillä. Suurin vaikuttava tekijä seniori-ikäisten liikuntatottumuksiin oli motivaatio. Muita merkittäviä vaikuttavia tekijöitä oli tarjonnan sopivuus ja terveydellinen tilanne. Selvä enemmistö seniori-ikäisistä piti omaa liikkumiskykyä hyvänä ilman rajoittavia tekijöitä liikkumisessa.
Tutkimuksessa tulikin ilmi se, että Eläkeläiset ry:n vastaajat ovat aktiivisia liikkujia, sillä suurin osa jäsenistä liikkui UKK-instituutin liikuntasuositusten mukaisesti. Suosituimmat liikuntamuodot seniori-ikäisten keskuudessa oli kävely. Yleisiä liikuntamuotoja oli myös sauvakävely sekä hyötyliikunta. Liikuntapalvelutarjoajista käytettiin eniten kunnan lähiliikuntapaikkoja ja liikuntatoimen/kaupungin järjestämiä liikuntapalveluita.
Liikuntapalveluiden kehittämiseen seniori-ikäiset kokivat, että liikuntapalveluiden tarjonnassa pitäisi alentaa liikuntapalveluiden hintaa ja lisätä vertaisryhmäliikunnan määrää.
Tuloksista voidaan tulkita, että Eläkeläiset ry:n jäsenet liikkuvat enemmän kuin keskimäärin suomalaiset. Jäsenet ovat aktiivisia yhdistyksen palvelun käyttäjiä ja harrastavat monipuolisesti eri liikuntalajeja.
Liikunta-alan ammattilaisten ja palveluidentarjoajin tulisi kiinnittää huomiota seniori-ikäisten motivointiin ja kannustamiseen, minkä mahdollistamiseksi olisi keskeistä tiedostaa seniori-ikäisten mielipiteet ja tarpeet liikunnan tarjonnasta osana kehitysprosessia.
Ulkomaalaistaustaisilla vastaajilla oli paljon kehitysehdotuksia liikunnan palvelutarjontaan, joten ensiarvoisen tärkeää olisi palveluntarjonnassa kehittää monikulttuurisen toiminnan edistämistä.
Tavoitteena oli saada selville, mitkä tekijät vaikuttavat seniori-ikäisten liikuntatottumuksiin, mitä liikuntaa he harrastavat sekä mitä liikuntapalveluita seniori-ikäiset käyttävät erityisesti.
Opinnäytetyön tavoitteena oli myös antaa toimeksiantajalle ja muille liikunta-alan toimijoille informaatiota, mihin palveluihin tulisi panostaa senioreiden osalta ja mahdollisesti varata enemmän resursseja.
Päämääränä oli myös vastauksista saadun tiedon myötä auttaa kehittämään liikuntapalveluiden tarjontaa kehitys- ja jatkotutkimus ehdotuksilla.
Tutkimusmenetelmä työssä oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Eläkeläiset ry:n kanssa, jonka jäsenistö toimi kohderyhmänä tutkimukselle.
Selvitys toteutettiin verkkokyselynä ja aineisto kerättiin Webropol –kyselyalustaan maalis-huhtikuun välisenä aikana keväällä 2022.
Analysoinnissa käytettiin Webropolin raportointiohjelmaa ja Text mining -toimintoa ja tulokset kuvattiin taulukoiden, pylväs- ja ympyrädiagrammien avulla. Kysely jaettiin Eläkeläiset ry:n uutiskirjeessä julkisena nettilinkkinä ja sitä mainostettiin myös yhdistyksen Facebook –sivulla. Kyselyyn vastasi yhteensä 74 Eläkeläiset ry:n jäsentä.
Kyselyn sisältö syntyi teoriaan perehtymisen ja aikaisempien tutkimusten tarkastelun myötä tutkimuskysymysten luomiseen, joihin verkkokyselyssä oli tavoitteena saada vastaus.
Vastaajista 49 oli naisia ja 25 miehiä, joista 11 oli ulkomaalaistaustaisia. Ikäjakauma vastaajilla oli 59–81 –vuoden välillä. Suurin vaikuttava tekijä seniori-ikäisten liikuntatottumuksiin oli motivaatio. Muita merkittäviä vaikuttavia tekijöitä oli tarjonnan sopivuus ja terveydellinen tilanne. Selvä enemmistö seniori-ikäisistä piti omaa liikkumiskykyä hyvänä ilman rajoittavia tekijöitä liikkumisessa.
Tutkimuksessa tulikin ilmi se, että Eläkeläiset ry:n vastaajat ovat aktiivisia liikkujia, sillä suurin osa jäsenistä liikkui UKK-instituutin liikuntasuositusten mukaisesti. Suosituimmat liikuntamuodot seniori-ikäisten keskuudessa oli kävely. Yleisiä liikuntamuotoja oli myös sauvakävely sekä hyötyliikunta. Liikuntapalvelutarjoajista käytettiin eniten kunnan lähiliikuntapaikkoja ja liikuntatoimen/kaupungin järjestämiä liikuntapalveluita.
Liikuntapalveluiden kehittämiseen seniori-ikäiset kokivat, että liikuntapalveluiden tarjonnassa pitäisi alentaa liikuntapalveluiden hintaa ja lisätä vertaisryhmäliikunnan määrää.
Tuloksista voidaan tulkita, että Eläkeläiset ry:n jäsenet liikkuvat enemmän kuin keskimäärin suomalaiset. Jäsenet ovat aktiivisia yhdistyksen palvelun käyttäjiä ja harrastavat monipuolisesti eri liikuntalajeja.
Liikunta-alan ammattilaisten ja palveluidentarjoajin tulisi kiinnittää huomiota seniori-ikäisten motivointiin ja kannustamiseen, minkä mahdollistamiseksi olisi keskeistä tiedostaa seniori-ikäisten mielipiteet ja tarpeet liikunnan tarjonnasta osana kehitysprosessia.
Ulkomaalaistaustaisilla vastaajilla oli paljon kehitysehdotuksia liikunnan palvelutarjontaan, joten ensiarvoisen tärkeää olisi palveluntarjonnassa kehittää monikulttuurisen toiminnan edistämistä.