Esteettisten lajien kilpavalmentajien hyvinvointi

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia esteettisten lajien kilpaurheilijoiden valmentajien koettua työhyvinvointia ja motivaatiota sekä kehittää urheiluseurojen johdon käyttöön erilaisia toimintamalleja, joiden avulla valmentajien koettua hyvinvointia ja motivaatiota olisi mahdollista tukea ja edistää. Tutkimus toimii ennen kaikkea työkaluna urheiluseurojen johdolle. Tarkoitus oli myös kannustaa seurajohtoa kiinnittämään entistä enemmän huomiota valmentajien hyvinvointiin, sillä seuran tuottavuuden lisäksi sen voidaan olettaa vaikuttavan lopulta myös urheilijoiden sitoutumiseen ja menestykseen. Tutkimus rajattiin koskemaan urheiluseurojen kilpajoukkueiden valmentajia. Työssä otettiin huomioon erilaiset kuormitustekijät osana valmentajien hyvinvointia ja tutkittiin johtamisen merkitystä. Työ tehtiin toimeksiantona Suomen Valmentajat Ry:lle.

Opinnäytetyö aloitettiin tekemällä kirjallisuuskatsaus motivaatiopsykologiaan ja hyvinvointiteorioihin, joihin tutkimustuloksia peilattiin. Tutkimuksen keskeisin viitekehys oli Ryan ja Decin itsemääräämisteoria, mutta työhön yhdistetiin myös muita motivaatiopsykologian näkökulmia. Työhyvinvointia lähestyttiin työn imun kokemisen näkökulmasta, joka on suhteellisen uusi työhyvinvoinnin käsite. Työn imu liittyy vahvasti itsemääräämisteorian kolmeen perustarpeeseen, eli autonomiaan, pätevyyteen ja yhteisöllisyyteen, jotka edelleen liittyvät sisäiseen motivaatioon. Työn imua ja sisäistä motivaatiota kokeva työntekijä kokee työnsä voimavarana ja parhaimmillaan levittää hyvää oloa ympärilleen.

Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeilla ja haastatteluilla, joiden tavoitteena oli saada käsitys valmentajien koetun hyvinvoinnin nykyisestä tilasta. Tämän jälkeen luotiin hyvinvointia tukevia toimintamalleja seurojen käyttöön. Tarkoituksena oli löytää keinoja, joiden avulla pystytään lisäämään valmentajien tunteita autonomiasta, yhteenkuuluvuudesta ja kyvykkyydestä. Nämä keinot perustuvat työntekijän voimavaratekijöiden huomioimiseen ja ihmisen kolmeen psykologiseen perustarpeeseen liittyvien positiivisten tunteiden vahvistamiseen.

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että työn voimavaratekijöihin ja työn ympäristöön huomiota kiinnittämällä voidaan parantaa valmentajien työhyvinvointia. Esimerkiksi harjoitusympäristön puutteelliset tilat ja melu mainittiin valmentajien keskuudessa kuormittaviksi tekijöiksi. Voimavaratekijöiden osalta näyttää tällä hetkellä siltä, että tutkimukseen osallistuneissa urheiluseuroissa ei kiinnitetä voimavaratekijöihin riittävästi huomiota, jolloin valmentajien hyvinvointi saattaa kärsiä. Kyselyyn osallistuneet valmentajat kokivat työtehtävänsä pääasiassa mielekkäiksi, mutta samaan aikaan työnsä stressaavaksi. Tämä johtuu tutkimuksen perusteella osakseen siitä, että valmentajien työhön liittyy valmennuksen lisäksi monia muita tehtäviä, jotka vievät valmentajien aikaa ja lisäävät kuormitusta. Sen sijaan työn arvostuksella ja sen esiin tuomisella näyttäisi olevan positiivinen vaikutus valmentajien hyvinvointiin nähden.