Sosiaalisen median kehitysideoita Alupro Oy:lle
Santanen, Sanni (2022)
Santanen, Sanni
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816653
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816653
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää Alupro Oy:n Facebook markkinoinnin nykytilanne ja tuottaa kehitysideoita Alupron sosiaalisen median markkinointiviestintään, minkä avulla yritys voi saada aikaan enemmän nettiliikennettä verkkosivuilleen sekä parantaa tunnutettuuttaan ja näkyvyyttään kohderyhmänsä keskuudessa. Tavoitteena on selvittää, millainen sisältö kohderyhmää kiinnostaa ja missä kanavissa tämä viihtyy. Lisäksi työssä etsitään ideoita uutena käyttöön otettavaa Instagramia varten.
Teoriaosuudessa lähestytään aihetta sisältömarkkinoinnin ja B2B markkinoinnin käsitteiden kautta ja tutkitaan työn keskukseen valittuja alustoja Facebookia ja Instagramia, sekä avataan sosiaalisen median markkinointia. Osuuteen kuuluu myös Alupron Facebook tilin nykytilakatsaus. Tietoperustan pohjalta tutkimus jaettiin kahtia kvalitatiiviseen benchmark-analyysiin ja kvantitatiiviseen kyselyyn. Benchmark tutkimuksessa analysoitiin kolmea B2B alan yritystiliä tietoperustan avulla luoduilla mittareilla. Analyysin tuloksia ja tietoperustaa hyödyntäen luotiin kyselylomake, jolla vastattiin tutkimuksen pää- ja alaongelmiin.
Kysely toteutettiin Webropol kyselylomakkeella ja jaettiin sähköisesti toimeksiantajan asiakaslistan, Facebookin ja LinkedInin välityksellä. Toimeksiantajan kohderyhmään kuuluu arkkitehdit, rakennusliikkeiden johtoryhmäläiset ja hankinnasta vastaavat sekä rakennesuunnittelijat. Kyselyyn vastasi 49 kohderyhmän edustajaa, jotka jaettiin kahteen ryhmään arkkitehteihin ja muuhun rakennusalaan.
Tutkimuksen avulla selvisi, että Alupron Facebook on oikea kanava muun rakennusalan tavoittamiseen mutta arkkitehdit tavoitettaisiin paremmin Instagramin kautta. Kohderyhmää miellytti ammattimainen tyyli sekä korkealaatuiset ja tyyliltään samanlaiset kuvat. Sisällön puolesta tilit saivat keskittyä enemmän kuviin. Epämiellyttäväksi koettiin turha sisältö sekä liian pitkät tekstit yhdistettyinä vähäisiin kuviin. Arkkitehdit pitivät enemmän kuvista ja tekstistä, kun taas muu rakennusala kuvista ja videoista. Julkaisuja yrityksiltä haluttiin mieluiten kerran kuukaudessa tai kerran kahdessa viikossa. Alupron Facebookiin tuottama sisältö kiinnosti kohderyhmää ja jatkossa tilillä toivottiin julkaisevan lisää referenssejä ja kohdekuvia sekä vinkkejä ja ideoita suunnitteluun. Tiliä tuli kuitenkin kehittää visuaalisesti miellyttävämmäksi.
Kysymyksien avulla saatiin vastaukset tutkimusongelmiin, minkä pohjalta toimeksiantajalle voitiin esittää ehdotuksia toimivasta sisällöstä ja saatiin käsitys, mitä kanavia eri kohderyhmän edustajat mielellään käyttävät. Kvalitatiivisen tutkimuksen avulla pystyttiin esittämään myös yksityiskohtaisempia ideoita juuri Instagramille.
Teoriaosuudessa lähestytään aihetta sisältömarkkinoinnin ja B2B markkinoinnin käsitteiden kautta ja tutkitaan työn keskukseen valittuja alustoja Facebookia ja Instagramia, sekä avataan sosiaalisen median markkinointia. Osuuteen kuuluu myös Alupron Facebook tilin nykytilakatsaus. Tietoperustan pohjalta tutkimus jaettiin kahtia kvalitatiiviseen benchmark-analyysiin ja kvantitatiiviseen kyselyyn. Benchmark tutkimuksessa analysoitiin kolmea B2B alan yritystiliä tietoperustan avulla luoduilla mittareilla. Analyysin tuloksia ja tietoperustaa hyödyntäen luotiin kyselylomake, jolla vastattiin tutkimuksen pää- ja alaongelmiin.
Kysely toteutettiin Webropol kyselylomakkeella ja jaettiin sähköisesti toimeksiantajan asiakaslistan, Facebookin ja LinkedInin välityksellä. Toimeksiantajan kohderyhmään kuuluu arkkitehdit, rakennusliikkeiden johtoryhmäläiset ja hankinnasta vastaavat sekä rakennesuunnittelijat. Kyselyyn vastasi 49 kohderyhmän edustajaa, jotka jaettiin kahteen ryhmään arkkitehteihin ja muuhun rakennusalaan.
Tutkimuksen avulla selvisi, että Alupron Facebook on oikea kanava muun rakennusalan tavoittamiseen mutta arkkitehdit tavoitettaisiin paremmin Instagramin kautta. Kohderyhmää miellytti ammattimainen tyyli sekä korkealaatuiset ja tyyliltään samanlaiset kuvat. Sisällön puolesta tilit saivat keskittyä enemmän kuviin. Epämiellyttäväksi koettiin turha sisältö sekä liian pitkät tekstit yhdistettyinä vähäisiin kuviin. Arkkitehdit pitivät enemmän kuvista ja tekstistä, kun taas muu rakennusala kuvista ja videoista. Julkaisuja yrityksiltä haluttiin mieluiten kerran kuukaudessa tai kerran kahdessa viikossa. Alupron Facebookiin tuottama sisältö kiinnosti kohderyhmää ja jatkossa tilillä toivottiin julkaisevan lisää referenssejä ja kohdekuvia sekä vinkkejä ja ideoita suunnitteluun. Tiliä tuli kuitenkin kehittää visuaalisesti miellyttävämmäksi.
Kysymyksien avulla saatiin vastaukset tutkimusongelmiin, minkä pohjalta toimeksiantajalle voitiin esittää ehdotuksia toimivasta sisällöstä ja saatiin käsitys, mitä kanavia eri kohderyhmän edustajat mielellään käyttävät. Kvalitatiivisen tutkimuksen avulla pystyttiin esittämään myös yksityiskohtaisempia ideoita juuri Instagramille.