Arvovaltainen pääkirjoitus ja aihetunnisteiden sosiaalinen media – miten Helsingin Sanomien pääkirjoitukset ja Suomi-Twitterin suosituimmat keskustelunaiheet kohtaavat?
Huvila, Raine (2022)
Huvila, Raine
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816705
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816705
Tiivistelmä
Helsingin Sanomissa ja Twitterissä ovat vastakkain perinteinen journalistinen media ja uusi sosiaalinen media: Pohjoismaiden suurin sanomalehti arvovaltaisine pääkirjoituksineen sekä sosiaalisen median ”kupla”. Molemmista etsitään päivittäin uusia puheenaiheita, vastakkainasetteluja, mielipiteitä, arvoja ja käsitteitä, ja molempien medioiden kautta tulkitaan maailmaa.
Tässä tutkimustyyppisessä opinnäytetyössä selvitettiin, miten Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeaman aihepiirit ja suomalaisten Twitter-käyttäjien suosituimmat aihetunnisteet kohtaavat toisensa. Olennaista oli myös pohtia, miten nämä eri aihepiirit eivät kohdanneet.
Kolmen kuukauden (1.11.2021–31.1.2022) tutkimusaineisto kerättiin Helsingin Sanomien digitaalisen näköislehden pääkirjoitusaukeamalta sekä Twitterin ilmaista rajapintaa hyödyntävän Pinnalla2 BETA -sivuston avulla. Aineisto eriteltiin, luokiteltiin ja analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää hyödyntäen.
Tietoperustassa pääkirjoitukselle ja sosiaaliselle medialle annetaan historiallista, yhteiskunnallista ja kansainvälistä asiayhteyttä sekä tarkastellaan, miten journalistinen ja sosiaalinen media ovat nykyään jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Tätä kuvaa Andrew Chadwickin kehittämä hybridi mediajärjestelmä -käsite, jonka mukaan perinteinen journalistinen media ja uudempi sosiaalinen media ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.
Aihepiirit kohtasivat toisensa Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeamalla ja Suomi-Twitterissä kolmen kuukauden tarkastelujaksolla 17 eri mediatapahtumassa, joiden aihepiirejä oli yhteensä kahdeksan: politiikka, koronapandemia, urheilu, talous, ilmastonmuutos, laki, terrorismi ja aktivismi. Tutkimuksesta kävi ilmi, että Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeamalla käsitellään enimmäkseen ulkopolitiikkaa, politiikkaa, koronapandemiaa ja taloutta, kun taas suomalaisia Twitter-käyttäjiä kiinnostivat eniten urheilu, politiikka, koronapandemia ja juhlapyhät. Keräämästäni Twitter-aineistosta ei noussut Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeamalle yhtäkään spesifiä keskustelunaihetta. Twitter liittyi tosin kuuteen pääkirjoitusaukeamalla julkaistuun tekstiin, vaikkeivat niihin liittyvät tviitit ja aihetunnisteet nousseetkaan Suomi-Twitterin suosituimpien tviittien joukkoon kolmen kuukauden havaintojakson aikana.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, selvittää journalismin ja sosiaalisen median suhdetta sekä kehittää toimittajan itsereflektiota.
Tässä tutkimustyyppisessä opinnäytetyössä selvitettiin, miten Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeaman aihepiirit ja suomalaisten Twitter-käyttäjien suosituimmat aihetunnisteet kohtaavat toisensa. Olennaista oli myös pohtia, miten nämä eri aihepiirit eivät kohdanneet.
Kolmen kuukauden (1.11.2021–31.1.2022) tutkimusaineisto kerättiin Helsingin Sanomien digitaalisen näköislehden pääkirjoitusaukeamalta sekä Twitterin ilmaista rajapintaa hyödyntävän Pinnalla2 BETA -sivuston avulla. Aineisto eriteltiin, luokiteltiin ja analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää hyödyntäen.
Tietoperustassa pääkirjoitukselle ja sosiaaliselle medialle annetaan historiallista, yhteiskunnallista ja kansainvälistä asiayhteyttä sekä tarkastellaan, miten journalistinen ja sosiaalinen media ovat nykyään jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Tätä kuvaa Andrew Chadwickin kehittämä hybridi mediajärjestelmä -käsite, jonka mukaan perinteinen journalistinen media ja uudempi sosiaalinen media ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.
Aihepiirit kohtasivat toisensa Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeamalla ja Suomi-Twitterissä kolmen kuukauden tarkastelujaksolla 17 eri mediatapahtumassa, joiden aihepiirejä oli yhteensä kahdeksan: politiikka, koronapandemia, urheilu, talous, ilmastonmuutos, laki, terrorismi ja aktivismi. Tutkimuksesta kävi ilmi, että Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeamalla käsitellään enimmäkseen ulkopolitiikkaa, politiikkaa, koronapandemiaa ja taloutta, kun taas suomalaisia Twitter-käyttäjiä kiinnostivat eniten urheilu, politiikka, koronapandemia ja juhlapyhät. Keräämästäni Twitter-aineistosta ei noussut Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeamalle yhtäkään spesifiä keskustelunaihetta. Twitter liittyi tosin kuuteen pääkirjoitusaukeamalla julkaistuun tekstiin, vaikkeivat niihin liittyvät tviitit ja aihetunnisteet nousseetkaan Suomi-Twitterin suosituimpien tviittien joukkoon kolmen kuukauden havaintojakson aikana.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tietoa, selvittää journalismin ja sosiaalisen median suhdetta sekä kehittää toimittajan itsereflektiota.
