Hakijaviestinnän merkitys työnantajahoukuttelevuuteen työnhakijoiden näkökulmasta
Petäjäjärvi, Isabella (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816688
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816688
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on toteutettu toimeksiantajayritykselle X. Työnhakijamarkkinan ollessa aktiivisimmillaan yritykset painivat osaaja- sekä hakijapulasta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutustua Yritys X:n hakijaviestinnän nykytilanteeseen ja selvittää, mitä työnhakijat hakijaviestinnältä kaipaavat. Opinnäytetyön tuloksena Yritys X:n on mahdollista kehittää omaa hakijaviestintäänsä entisestään ja näin saada helpotusta vallitsevaan hakijapulaan.
Opinnäytetyön tutkimukselle valittiin kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimusote. Tiedonkeruu toteutettiin kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin Yritys X:n omille työntekijöille. Kyselyn otantana käytettiin koko perusjoukkoa. Kyselystä saatiin analysointivaiheeseen 514 vastausta. Kyselyn tuloksia analysoitiin kvantitatiivisin analysointimenetelmin ja analysoinnissa hyödynnettiin korrelaatiokertoimia ja ristiintaulukointia. Näiden lisäksi käytettiin kvalitatiivisen tutkimuksen analysointimenetelmää teemoittelua avointen kysymysten analysointiin. Analysoinneissa käytettiin apuna Webropolin Professional Statistics -työvälinettä sekä Excel-taulukko-ohjelmaa. Kyselyn vastaajamäärä mahdollisti opinnäytetyön tutkimuksen tulosten yleistämisen.
Opinnäytetyön tutkimuksen tulokset osoittivat Yritys X:n työntekijöiden tyytyväisyyden Yritys X:n hakijaviestintään. Tuloksista myös ilmeni rekrytoijan onnistumisella olevan iso merkitys työnhakijoiden tyytyväisyyteen hakijaviestintään. Tulokset osoittivat asioita, joita hakijat kaipaavat työpaikkailmoituksiin. Kyselyyn vastaajien ikäjakaumalla ei ollut merkitystä kaivattuihin asioihin.
Opinnäytetyön tutkimuksessa saatiin selville, mitä asioita hakijat arvostavat. Tulosten avulla Yritys X voi kehittää hakijaviestintää entisestään ja tehdä tästä vielä hakijalähtöisempää. Yritys X:lle kehitysideana olisi selvittää vielä tarkemmin, mitä osuuksia hakijat arvostavat hakijaviestinnässä. Tämän lisäksi Yritys X voisi pyytää hakijaviestinnästään palautetta työnhakijoilta rekrytointiprosessin jälkeen.
Opinnäytetyön tutkimukselle valittiin kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimusote. Tiedonkeruu toteutettiin kyselylomakkeen avulla, joka lähetettiin Yritys X:n omille työntekijöille. Kyselyn otantana käytettiin koko perusjoukkoa. Kyselystä saatiin analysointivaiheeseen 514 vastausta. Kyselyn tuloksia analysoitiin kvantitatiivisin analysointimenetelmin ja analysoinnissa hyödynnettiin korrelaatiokertoimia ja ristiintaulukointia. Näiden lisäksi käytettiin kvalitatiivisen tutkimuksen analysointimenetelmää teemoittelua avointen kysymysten analysointiin. Analysoinneissa käytettiin apuna Webropolin Professional Statistics -työvälinettä sekä Excel-taulukko-ohjelmaa. Kyselyn vastaajamäärä mahdollisti opinnäytetyön tutkimuksen tulosten yleistämisen.
Opinnäytetyön tutkimuksen tulokset osoittivat Yritys X:n työntekijöiden tyytyväisyyden Yritys X:n hakijaviestintään. Tuloksista myös ilmeni rekrytoijan onnistumisella olevan iso merkitys työnhakijoiden tyytyväisyyteen hakijaviestintään. Tulokset osoittivat asioita, joita hakijat kaipaavat työpaikkailmoituksiin. Kyselyyn vastaajien ikäjakaumalla ei ollut merkitystä kaivattuihin asioihin.
Opinnäytetyön tutkimuksessa saatiin selville, mitä asioita hakijat arvostavat. Tulosten avulla Yritys X voi kehittää hakijaviestintää entisestään ja tehdä tästä vielä hakijalähtöisempää. Yritys X:lle kehitysideana olisi selvittää vielä tarkemmin, mitä osuuksia hakijat arvostavat hakijaviestinnässä. Tämän lisäksi Yritys X voisi pyytää hakijaviestinnästään palautetta työnhakijoilta rekrytointiprosessin jälkeen.