Positiivinen johtaminen osana sitouttamista
Gustafsson, Krista (2022)
Gustafsson, Krista
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816903
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816903
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten esihenkilöt hyödyntävät positiivista johtamista osana sitouttamista. Tavoitteen selvittämiseksi tutkittiin, miten esihenkilöt ymmärsivät positiivisen johtamisen ja mitkä positiivisen johtamisen osa-alueet toteutuivat jo tutkimushetkellä. Lisäksi tutkittiin, mitkä tekijät vaikuttivat sitouttamiskeinojen valintaan ja mitkä sitouttamiskeinot koettiin parhaiten toimiviksi ja mitkä heikoimmin toimiviksi. Opinnäytetyön aihe oli merkityksellinen ja ajankohtainen, sillä sitouttaminen on yritystoiminnan yksi tärkeimmistä peruspilareista.
Teoreettinen viitekehys muodostettiin sitouttamisesta ja positiivisesta johtamisesta. Työ rajattiin tutkimaan aiheita esihenkilön näkökulmasta. Sitouttamisen laaja kokonaisuus rajattiin viiteen esihenkilötyön sitouttamiskeinoon. Näitä olivat luottamus, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, työn imu ja psykologinen pääoma. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta, joka julkaistiin sosiaalisen median kanavassa. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin esihenkilöt. Tulosten analysointiin käytettiin Webropol -ohjelmaa. Tuloksia havainnollistettiin Microsoft Excel -ohjelman avulla luotujen taulukoiden ja kaavioiden avulla.
Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että positiivisen johtamisen osa-alueita hyödynnetään aktiivisesti osana sitouttamista. Esihenkilöt hyödyntävät positiivista johtamista osana sitouttamisesta erityisesti luottamuksen rakentamisessa, myönteisen työilmapiirin ylläpitämisessä ja esimerkillä johtamisessa. Taustamuuttujilla ei ole havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta sitouttamiskeinojen valintaan. Esihenkilöiden omalla sitoutumisen tasolla ja mielipiteellä hyvästä esihenkilöstä, on havaittu olevan yhteyttä valittuihin sitouttamiskeinoihin. Tutkimustuloksia ei voida yleistää koskemaan koko perusjoukkoa, pienen otannan vuoksi.
Tutkimuksesta saaduista vastauksista on huomattu, että sitouttamiskeinojen sisältöä ja merkityksellisyyttä tulee korostaa. Ratkaisu tähän voisi olla sitouttamisopas, johon kootaan esihenkilötyölle olennaista tietoa sitouttamisen merkityksestä, esihenkilön roolista sitouttajana, sitouttamiskeinojen monipuolisuudesta ja käytännön vinkkejä. Sitouttamisopas voitaisiin liittää osaksi muuta perehdytysmateriaalia.
Ensimmäisenä jatkotutkimusehdotuksena on toteuttaa tutkimus uudestaan siten, että riittävän suuri otoskoko varmistetaan. Toisena jatkotutkimusehdotuksena on toteuttaa aiheesta kvalitatiivinen tutkimus, jonka avulla olisi mahdollista tutkia aihetta tai sen kohdetta syvällisemmin. Ja mahdollisesti työntekijän näkökulmasta. Kolmantena jatkotutkimusehdotuksena on tutkia sitouttamista palvelevan johtajuuden näkökulmasta.
Teoreettinen viitekehys muodostettiin sitouttamisesta ja positiivisesta johtamisesta. Työ rajattiin tutkimaan aiheita esihenkilön näkökulmasta. Sitouttamisen laaja kokonaisuus rajattiin viiteen esihenkilötyön sitouttamiskeinoon. Näitä olivat luottamus, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys, työn imu ja psykologinen pääoma. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua kyselylomaketta, joka julkaistiin sosiaalisen median kanavassa. Tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin esihenkilöt. Tulosten analysointiin käytettiin Webropol -ohjelmaa. Tuloksia havainnollistettiin Microsoft Excel -ohjelman avulla luotujen taulukoiden ja kaavioiden avulla.
Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että positiivisen johtamisen osa-alueita hyödynnetään aktiivisesti osana sitouttamista. Esihenkilöt hyödyntävät positiivista johtamista osana sitouttamisesta erityisesti luottamuksen rakentamisessa, myönteisen työilmapiirin ylläpitämisessä ja esimerkillä johtamisessa. Taustamuuttujilla ei ole havaittu olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta sitouttamiskeinojen valintaan. Esihenkilöiden omalla sitoutumisen tasolla ja mielipiteellä hyvästä esihenkilöstä, on havaittu olevan yhteyttä valittuihin sitouttamiskeinoihin. Tutkimustuloksia ei voida yleistää koskemaan koko perusjoukkoa, pienen otannan vuoksi.
Tutkimuksesta saaduista vastauksista on huomattu, että sitouttamiskeinojen sisältöä ja merkityksellisyyttä tulee korostaa. Ratkaisu tähän voisi olla sitouttamisopas, johon kootaan esihenkilötyölle olennaista tietoa sitouttamisen merkityksestä, esihenkilön roolista sitouttajana, sitouttamiskeinojen monipuolisuudesta ja käytännön vinkkejä. Sitouttamisopas voitaisiin liittää osaksi muuta perehdytysmateriaalia.
Ensimmäisenä jatkotutkimusehdotuksena on toteuttaa tutkimus uudestaan siten, että riittävän suuri otoskoko varmistetaan. Toisena jatkotutkimusehdotuksena on toteuttaa aiheesta kvalitatiivinen tutkimus, jonka avulla olisi mahdollista tutkia aihetta tai sen kohdetta syvällisemmin. Ja mahdollisesti työntekijän näkökulmasta. Kolmantena jatkotutkimusehdotuksena on tutkia sitouttamista palvelevan johtajuuden näkökulmasta.