Toimintaterapeuttien työhyvinvointia heikentävät psykososiaaliset kuormitustekijät: scoping katsaus.
Jokinen, Maarit (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060816657
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnin heikentymistä muuttuvassa työelämässä selittää työn psykososiaaliset kuormitustekijät. Mielenterveysongelmat, kuten masennus, stressi ja ahdistus, ovat lisääntyneet työssä. Työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä tunnistamalla voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää työn aiheuttamaa kuormitusta ja siten vähentää mielenterveysongelmia. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, kuten toimintaterapeutit, ovat erityisessä riskissä sairastua työuupumukseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, mitä toimintaterapeuttien työhyvinvointia heikentäviä psykososiaalisia kuormitustekijöitä on tutkittu. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä toimintaterapeuttien työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena käyttäen scoping review -menetelmää. Lopullisessa aineistossa oli mukana seitsemän tutkimusartikkelia. Aineiston hankinnassa käytettiin tietokantoja Cinahl, Pubmed, Medline ja ProQuest Central. Aineiston valintaa ohjasivat sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Luokittelussa käytettiin avuksi teoriaa työn psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Lisäksi toimintaterapian PEOP-mallia hyödynnettiin työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden välisten suhteiden ymmärtämisessä.
Tulokset vastasivat tutkimuskysymykseen. Tulosten perusteella monia psykososiaalisia tekijöitä on jo tunnistettu, kuten organisaatioon, ihmissuhteisiin, työmäärään ja työn hallintaan liittyviä tekijöitä. Toimintaterapeuteilla on työhyvinvointia heikentäviä, mutta myös sitä edistäviä tekijöitä. Työympäristöön- ja välineisiin liittyviä tekijöitä ei ole tulosten perusteella tunnistettu. Lähestymistapa psykososiaalisiin kuormitustekijöihin työhyvinvoinnin näkökulmasta vaihtelee paljon, vaikka tutkimus kohdistuikin työuupumukseen ja työstressiin.
Tulokset osoittavat, että kiinnostus toimintaterapeuttien psykososiaalisiin kuormitustekijöihin on vasta herännyt. Lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan. Luotettavaa tietoa on kuitenkin jo saatavilla toimintaterapeuttien työuupumuksesta. Työhyvinvoinnin edistämisen keinojen tulisi kohdistua organisaatioon, ei vain yksilötasolle. Myös työhyvinvointia edistäviä tekijöitä kannattaa vaalia. Tutkimus osoittaa, että toimintaterapian näkökulma soveltuu hyvin selittämään työhyvinvointia. Tuloksia voivat hyödyntää sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja organisaatiot psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamisessa.
Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauksena käyttäen scoping review -menetelmää. Lopullisessa aineistossa oli mukana seitsemän tutkimusartikkelia. Aineiston hankinnassa käytettiin tietokantoja Cinahl, Pubmed, Medline ja ProQuest Central. Aineiston valintaa ohjasivat sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Luokittelussa käytettiin avuksi teoriaa työn psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Lisäksi toimintaterapian PEOP-mallia hyödynnettiin työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden välisten suhteiden ymmärtämisessä.
Tulokset vastasivat tutkimuskysymykseen. Tulosten perusteella monia psykososiaalisia tekijöitä on jo tunnistettu, kuten organisaatioon, ihmissuhteisiin, työmäärään ja työn hallintaan liittyviä tekijöitä. Toimintaterapeuteilla on työhyvinvointia heikentäviä, mutta myös sitä edistäviä tekijöitä. Työympäristöön- ja välineisiin liittyviä tekijöitä ei ole tulosten perusteella tunnistettu. Lähestymistapa psykososiaalisiin kuormitustekijöihin työhyvinvoinnin näkökulmasta vaihtelee paljon, vaikka tutkimus kohdistuikin työuupumukseen ja työstressiin.
Tulokset osoittavat, että kiinnostus toimintaterapeuttien psykososiaalisiin kuormitustekijöihin on vasta herännyt. Lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan. Luotettavaa tietoa on kuitenkin jo saatavilla toimintaterapeuttien työuupumuksesta. Työhyvinvoinnin edistämisen keinojen tulisi kohdistua organisaatioon, ei vain yksilötasolle. Myös työhyvinvointia edistäviä tekijöitä kannattaa vaalia. Tutkimus osoittaa, että toimintaterapian näkökulma soveltuu hyvin selittämään työhyvinvointia. Tuloksia voivat hyödyntää sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja organisaatiot psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamisessa.