Korjaustyön laadunvarmistuksen suunnittelun kehittäminen

Abstract

Korjausrakentamisessa on havaittu laadunvarmistuksen suunnittelussa ja sen esittämisessä suunnitelma-asiakirjoissa vaihtelevia käytänteitä eri suunnittelutoimistojen ja suunnittelijoiden välillä. On tunnistettu, että korjausrakentamisen laadun varmistamiseen tarvitaan lisää työkaluja, joilla suunnittelija pystyy selkeästi ja yksiselitteisesti viestimään hankkeen eri osapuolille, millä menetelmillä ja miten toteutettuna suunnitelmien mukainen lopputulos voitaisiin varmistaa korjaustyön eri vaiheissa. Myös ympäristöministeriön vuonna 2019 julkaisema kosteus- ja mikrobivaurioituneen rakennuksen korjaus -opas kehottaa laatimaan varsinkin vaativampaan korjauskohteeseen erillisen laadunvarmistussuunnitelman, johon kootaan kaikki korjauskohteeseen kuuluva laadunvarmistus.

Opinnäytetyössä perehdyttiin korjaustyön laadunvarmistuksen suunnitteluun ja sen kehittämistarpeisiin. Työssä selvitettiin, millaisia puutteita laadunvarmistuksessa esiintyy, millainen laadunvarmistussuunnitelman mallipohja suunnittelijaa varten tulisi kehittää ja mitä tällaisen laadunvarmistussuunnitelman tulisi sisältää sekä millaista ohjausta suunnittelija tarvitsee suunnitelman laadinnan tueksi. Tutkimus toteutettiin tutustumalla lähdekirjallisuuteen ja haastattelemalla sekä kohdeyrityksen henkilökuntaan kuuluvia korjaussuunnittelijoita, laadunvarmistajia, kosteudenhallintakoordinaattoria ja puhtaudenhallintakonsulttia että kohdeyrityksen ulkopuolisia rakennuttajakonsultteja, urakoitsijoita ja laadunvarmistajaa.

Työn tuloksina saatiin tietoa, minkälaisia puutteita laadunvarmistuksen ohjeistuksessa on havaittu, mitä tulisi kehittää, mitkä ovat hyviä käytänteitä laadunvarmistuksessa, mitä tällaisessa laadunvarmistussuunnitelmassa tulisi olla ja minkälainen rakenne asiakirjalle olisi hyvä.

Johtopäätöksinä todettiin, että laadunvarmistuksessa ja laadunvarmistuksen dokumentoinnissa on puutteita ja että laadunvarmistuksen merkitys ja laadunvarmistustoimien määrä korostuu hankkeissa, joissa rakenteeseen jää epäpuhtauksia. Lisäksi todettiin, että laadunvarmistukseen haluttiin asiakirjamalli, joka olisi selkeä ja josta asiat olisi helppo löytää. Asiakirjan laatijaa eli korjaussuunnittelijaa varten mallipohjassa olisi laadunvarmistuksesta kertovaa tekstiä ja viittauksia ohjeisiin, jotka poistettaisiin lopullisesta asiakirjamallista. Mallipohjassa käytäisiin läpi laadunvarmistustoimet kronologisessa järjestyksessä ja ne olisi jaoteltu rakennusosittain. Lopussa olisi yhteenvetona kyseiseen korjaushankkeeseen tarvittavista laadunvarmistustoimista liite, jossa olisi taulukoituna laadunvarmistustoimenpiteet ja niiden määrät.