Yhteiskunnan kehityksen vaikutus kaupunkiasumiseen
Sillanpää, Tobias (2022)
Sillanpää, Tobias
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917003
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917003
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää yhteiskunnan kehityksen vaikutuksia kaupungistumiseen ja erityisesti keskusta-asumiseen. Kaupungistuminen on ilmiö, joka on ollut maailmassa jo pitkään ja yleisesti sen uskotaan jatkuvan edelleen. Kun on puhuttu Suomen kaupungistumisesta, puhutaan usein maaseudun kuihtumisesta ja työvoiman sijoittumisesta suuriin kaupunkeihin, kuten Turkuun, Tampereelle ja Helsinkiin.
Digitalisaatio on muuttanut yhteiskuntaamme merkittävästi ja vauhdittanut myös globalisaatiota. Tapamme toimia työpaikalla ja kotona ovat muuttuneet runsaasti, jolloin myös asumistapamme ja tarpeemme muuttuvat. Oletuksena on, että pääasiassa digitalisaation mahdollistamien muutosten vuoksi keskusta-asumista ei pidetä enää niin arvokkaana kuin se on ollut ja muuttoliikenne saattaa muovautua lähivuosikymmenten aikana merkittävästi uudelleen.
Tutkimuksessa pyritään selvittämään ihmisten suhtautumista keskusta-asumiseen, asioita, joita he arvostavat kodissaan ja sen ympäristössä sekä miten he uskovat esimerkiksi työsuhteensa muutosten niihin vaikuttavat.
Asuntojen hintoja ja vuokratasoja voidaan pitää jonkinnäköisenä mittarina alueen kysynnälle. Asunnon hintaan vaikuttavat kuitenkin myös monet muut tekijät sijainnin lisäksi, kuten asunnon ominaisuudet ja kunto. kaupunkien ja keskustojen asuntojen arvoa nostavat kuitenkin tietyt tekijät, joita voidaan spekuloida olevan esimerkiksi työpaikkojen ja koulujen sijainti. Jos näiden asioiden arvostus vähenee, pitäisi keskustojen asuntojen arvon laskea tai ainakin muiden alueiden arvo nousta suhteessa keskustan asuntoihin.
Työpaikat ovat lähiaikoina siirtyneet yhä enemmän etätyöskentelyyn ja koulutuksillekin etäopetus on mahdollista. Jos työntekijät ja opiskelijat ovat ennen valinneet asuinpaikkansa työpaikkansa tai koulunsa sijainnin perusteella, ei se välttämättä tulevaisuudessa etätyöskentelyn yleistyessä toteudu. Digitalisaatio on mahdollistanut tehokkaan viestinnän, joka vähentää myös liikkumisen tarvetta. Ihmiset eivät välttämättä tulevaisuudessa ole valmiita maksamaan keskustojen asunnoista yhtä paljon, kuin nykyään kehityksen jatkuessa.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna haastattelututkimuksena ja tulokset vastasivat esitettyjä teorioita suhteellisen hyvin. Kaupunkien keskustoissa asuvat arvostivat selvästi taajamassa asuvia enemmän koulun sijaintia ja keskustojen tuomia sosiaalisia mahdollisuuksia. Taajamassa asuvat kertoivat, että halusivat asua keskustasta maltillisen matkan päässä, jotta sinne kulkeminen olisi kuitenkin realistista.
Haastattelujen pohjalta voidaan lähteä kehittämään laajempaa kyselytutkimusta tietyille kohderyhmille, jotta saadaan enemmän dataa jonka pohjalta tehdä johtopäätöksiä.
Digitalisaatio on muuttanut yhteiskuntaamme merkittävästi ja vauhdittanut myös globalisaatiota. Tapamme toimia työpaikalla ja kotona ovat muuttuneet runsaasti, jolloin myös asumistapamme ja tarpeemme muuttuvat. Oletuksena on, että pääasiassa digitalisaation mahdollistamien muutosten vuoksi keskusta-asumista ei pidetä enää niin arvokkaana kuin se on ollut ja muuttoliikenne saattaa muovautua lähivuosikymmenten aikana merkittävästi uudelleen.
Tutkimuksessa pyritään selvittämään ihmisten suhtautumista keskusta-asumiseen, asioita, joita he arvostavat kodissaan ja sen ympäristössä sekä miten he uskovat esimerkiksi työsuhteensa muutosten niihin vaikuttavat.
Asuntojen hintoja ja vuokratasoja voidaan pitää jonkinnäköisenä mittarina alueen kysynnälle. Asunnon hintaan vaikuttavat kuitenkin myös monet muut tekijät sijainnin lisäksi, kuten asunnon ominaisuudet ja kunto. kaupunkien ja keskustojen asuntojen arvoa nostavat kuitenkin tietyt tekijät, joita voidaan spekuloida olevan esimerkiksi työpaikkojen ja koulujen sijainti. Jos näiden asioiden arvostus vähenee, pitäisi keskustojen asuntojen arvon laskea tai ainakin muiden alueiden arvo nousta suhteessa keskustan asuntoihin.
Työpaikat ovat lähiaikoina siirtyneet yhä enemmän etätyöskentelyyn ja koulutuksillekin etäopetus on mahdollista. Jos työntekijät ja opiskelijat ovat ennen valinneet asuinpaikkansa työpaikkansa tai koulunsa sijainnin perusteella, ei se välttämättä tulevaisuudessa etätyöskentelyn yleistyessä toteudu. Digitalisaatio on mahdollistanut tehokkaan viestinnän, joka vähentää myös liikkumisen tarvetta. Ihmiset eivät välttämättä tulevaisuudessa ole valmiita maksamaan keskustojen asunnoista yhtä paljon, kuin nykyään kehityksen jatkuessa.
Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna haastattelututkimuksena ja tulokset vastasivat esitettyjä teorioita suhteellisen hyvin. Kaupunkien keskustoissa asuvat arvostivat selvästi taajamassa asuvia enemmän koulun sijaintia ja keskustojen tuomia sosiaalisia mahdollisuuksia. Taajamassa asuvat kertoivat, että halusivat asua keskustasta maltillisen matkan päässä, jotta sinne kulkeminen olisi kuitenkin realistista.
Haastattelujen pohjalta voidaan lähteä kehittämään laajempaa kyselytutkimusta tietyille kohderyhmille, jotta saadaan enemmän dataa jonka pohjalta tehdä johtopäätöksiä.