Työntekijäkokemus yrityksessä X
Leppälä, Kati (2022)
Leppälä, Kati
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917083
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917083
Tiivistelmä
Organisaatioiden tavoitteiden pääsemiseen edesauttavat mahdollisimman tyytyväiset työntekijät. Työntekijöiden tyytyväisyyttä voidaan tutkia esimerkiksi työntekijäkokemuksen avulla. Työntekijäkokemus rinnastetaan usein virheellisesti samaksi kuin asiakaskokemus, vaikka se ei sitä ole. Työntekijäkokemusta on alettu tutkimaan viime vuosina yhä enenemässä määrin. Myös yrityksessä X on haluttu kiinnittää huomiota työntekijäkokemukseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia työntekijäkokemusta yrityksessä X. Tarkoituksena oli selvittää työntekijäkokemuksen nykytilaa ja selvittää mikä tekisi siitä paremman.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena ja aineistolähtöisenä tutkimuksena. Ensin tutustuttiin työntekijäkokemuksen viitekehykseen, joka jakautuu kahdeksaan osa-alueeseen. Tämän jälkeen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin avointa haastattelua, jonka pohjana käytettiin työntekijäkokemuksen viitekehystä. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa yrityksen X työntekijää, jotka työskentelivät erilaisissa työtehtävissä. Haastateltavien valinnassa käytettiin harkinnanvaraista otantaa. Haastatteluista nousseiden teemojen ympärille rakennettiin tutkimuksen teoriapohja.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin työntekijäkokemuksen viitekehyksen osa-alueista johtamista ja työn ominaispiirteitä, fyysistä ympäristöä sekä sosiaalista ympäristöä. Näistä nousi pienempiä osia esille, joita käsiteltiin tarkemmin tutkimuksessa.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että työntekijäkokemus on monen eri tekijän summa, johon ihminen voi itse vaikuttaa. Siihen vaikuttavat myös kaikki esihenkilöt ja työkaverit, joiden kanssa työtä tehdään. Heiltä saadaan myös paljon apua ja tukea työhön. Haastateltavat olivat tyytyväisiä työympäristöönsä. Tämän tutkimuksen perusteella sosiaalisella ympäristöllä on todella suuri merkitys siihen, millainen työntekijäkokemus on. Varsinkin lähimmillä esihenkilöillä ja työkavereilla on suuri vaikutus päivittäiseen työhön. Myöskään palautteen merkitystä ei kannata väheksyä. Hybridityön myötä myös sillä, missä työtä tehdään, on entistä suurempi merkitys työntekijälle itselleen. Samalla työympäristön merkitys on korostunut ja työn kuormitustekijät ovat muuttuneet.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena ja aineistolähtöisenä tutkimuksena. Ensin tutustuttiin työntekijäkokemuksen viitekehykseen, joka jakautuu kahdeksaan osa-alueeseen. Tämän jälkeen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin avointa haastattelua, jonka pohjana käytettiin työntekijäkokemuksen viitekehystä. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kahdeksaa yrityksen X työntekijää, jotka työskentelivät erilaisissa työtehtävissä. Haastateltavien valinnassa käytettiin harkinnanvaraista otantaa. Haastatteluista nousseiden teemojen ympärille rakennettiin tutkimuksen teoriapohja.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin työntekijäkokemuksen viitekehyksen osa-alueista johtamista ja työn ominaispiirteitä, fyysistä ympäristöä sekä sosiaalista ympäristöä. Näistä nousi pienempiä osia esille, joita käsiteltiin tarkemmin tutkimuksessa.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että työntekijäkokemus on monen eri tekijän summa, johon ihminen voi itse vaikuttaa. Siihen vaikuttavat myös kaikki esihenkilöt ja työkaverit, joiden kanssa työtä tehdään. Heiltä saadaan myös paljon apua ja tukea työhön. Haastateltavat olivat tyytyväisiä työympäristöönsä. Tämän tutkimuksen perusteella sosiaalisella ympäristöllä on todella suuri merkitys siihen, millainen työntekijäkokemus on. Varsinkin lähimmillä esihenkilöillä ja työkavereilla on suuri vaikutus päivittäiseen työhön. Myöskään palautteen merkitystä ei kannata väheksyä. Hybridityön myötä myös sillä, missä työtä tehdään, on entistä suurempi merkitys työntekijälle itselleen. Samalla työympäristön merkitys on korostunut ja työn kuormitustekijät ovat muuttuneet.