Väestönsuojien kunnossapito ja kunnossapidon kehittäminen
Helkaharju, Jari (2022)
Helkaharju, Jari
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917090
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917090
Tiivistelmä
Pelastuslain 379/2011 76 § määrää väestönsuojat, väestönsuojeluvälineet ja väestönsuojien laitteet pidettäväksi sellaisessa kunnossa, että väestönsuoja on otettavissa käyttökuntoon 72 tunnin kuluessa. Väestönsuojien kunnossapitoa on Suomessa kuitenkin laiminlyöty jo useiden vuosien ajan.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa vaasalaisten väestönsuojien kuntoa, sekä yleisimpiä väestönsuojissa ilmeneviä puutteita ja niihin johtaneita syitä. Kartoituksen pohjalta pyrittiin kehittämään väestönsuojien kunnossapitoa esittämällä keinoja ja ratkaisuja, joilla väestönsuojat pysyvät tulevaisuudessa paremmassa kunnossa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen pohjaksi keskusteltiin väestönsuojien tarkastuksia toteuttavan asiantuntijan kanssa. Varsinainen tutkimusaineisto kerättiin Pohjanmaalla toimivan väestönsuojien tarkastuksia, huoltoja ja tiiveyskokeita tekevän yrityksen pöytäkirja-arkistosta. Tutkimusaineisto koostui yhteensä 50 väestönsuojan tarkastuspöytäkirjasta.
Tutkimuksen tulosten perusteella selvisi, että 70 % vaasalaisten taloyhtiöiden väestönsuojista on sellaisessa kunnossa, etteivät ne täytä pelastuslain 379/2011 vaatimuksia. Tämä vahvisti asiantuntijakeskustelussa esiin noussutta väitettä siitä, etteivät väestönsuojien kunnossapidosta vastuussa olevat tahot tunne vastuutaan. He eivät myöskään tunne väestönsuojia koskevaa lainsäädäntöä.
Useissa isännöintiyrityksissä, ja sitä kautta taloyhtiöissä, on nykyisin jo käytössä joku kiinteistöjohtamisen ohjelmisto. Väestönsuojatietojen lisääminen tällaiseen sähköiseen seurantajärjestelmään kehittäisi osaltaan tarkastusten säännöllisyyttä, ja huolto- sekä korjaustoimet tulisivat tarkemman seurannan piiriin.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa vaasalaisten väestönsuojien kuntoa, sekä yleisimpiä väestönsuojissa ilmeneviä puutteita ja niihin johtaneita syitä. Kartoituksen pohjalta pyrittiin kehittämään väestönsuojien kunnossapitoa esittämällä keinoja ja ratkaisuja, joilla väestönsuojat pysyvät tulevaisuudessa paremmassa kunnossa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimuksen pohjaksi keskusteltiin väestönsuojien tarkastuksia toteuttavan asiantuntijan kanssa. Varsinainen tutkimusaineisto kerättiin Pohjanmaalla toimivan väestönsuojien tarkastuksia, huoltoja ja tiiveyskokeita tekevän yrityksen pöytäkirja-arkistosta. Tutkimusaineisto koostui yhteensä 50 väestönsuojan tarkastuspöytäkirjasta.
Tutkimuksen tulosten perusteella selvisi, että 70 % vaasalaisten taloyhtiöiden väestönsuojista on sellaisessa kunnossa, etteivät ne täytä pelastuslain 379/2011 vaatimuksia. Tämä vahvisti asiantuntijakeskustelussa esiin noussutta väitettä siitä, etteivät väestönsuojien kunnossapidosta vastuussa olevat tahot tunne vastuutaan. He eivät myöskään tunne väestönsuojia koskevaa lainsäädäntöä.
Useissa isännöintiyrityksissä, ja sitä kautta taloyhtiöissä, on nykyisin jo käytössä joku kiinteistöjohtamisen ohjelmisto. Väestönsuojatietojen lisääminen tällaiseen sähköiseen seurantajärjestelmään kehittäisi osaltaan tarkastusten säännöllisyyttä, ja huolto- sekä korjaustoimet tulisivat tarkemman seurannan piiriin.