Rädsla-undvikande beteende vid rehabiliteringsprocess med en tävlingsidrottare: En beskrivande litteraturöversikt
Sointu, Leila; Ståhle, Karoliina (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017296
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017296
Tiivistelmä
Efter en idrottsskada är det viktigt att idrottaren så snabbt och tryggt som möjligt kan återgå till idrott. Rädsla-undvikande beteende (på engelska fear-avoidance behavior) är en psykologisk reaktion som kan försvåra återgången till idrott trots att den biologiska läkningsprocessen är färdig. Syftet med detta examensarbete är att öka fysioterapeutens färdigheter att arbeta med tävlingsidrottare som har rädsla-undvikande beteende. Frågeställningarna söker svar på frågorna: 1. ”Hur kan en fysioterapeut identifiera rädsla-undvikande beteende hos en tävlingsidrottare efter en skada?” och 2. ”Hur kan en fysioterapeut påverka rädsla-undvikande beteende i rehabiliteringsprocessen med en tävlingsidrottare?” Ämnet är aktuellt eftersom kunskaper och färdigheter inom området upplevs begränsade bland fysioterapeuterna.
Detta examensarbete genomfördes som en del av Arcadas projekt Evidensbaserad fysioterapi. Arbetet är en beskrivande litteraturöversikt som utfördes enligt den kvalitativa metoden. Data samlades in genom databassökning från olika databaser. Det valda forskningsmaterialet analyserades med tematisk analys.
Nyttan av att använda subjektiva blanketter och observera rörelsemönster vid evaluering av rädsla-undvikande beteende kom tydligt fram i forskningsinnehållet. Studierna lyfte fram olika interventioner som fysioterapeuten kan utnyttja i det kliniska arbetet. Vid behandling av rädsla-undvikande beteende spelar ett konfidentiellt och öppet terapiförhållande samt socialt stödjande nätverk en märkbar roll. Idrottaren ska alltid bemötas som individ och därför finns det inte något entydigt mönster för rehabiliteringsprocessen. In the aftermath of an injury, prioritising the athlete’s fast and safe recovery is of utmost importance. Fear-avoidance behaviour is a psychological reaction that can complicate the rehabilitation process. The intention of this thesis is to further improve the repertoire of transferrable skills available to physiotherapists caring for competitive athletes prone to this reaction.
This thesis investigates the following thematises: 1. “How can a physiotherapist recognise the fear-avoidance behaviour in injured athletes?” and 2. “How can a physiotherapist affect the fear-avoidance behaviour during the recovery process?”
The subject remains current as physiotherapists require further know-how in order to offer targeted care.
The thesis was executed as a part of Arcada’s project named ‘Evidence Based Physiotherapy’. The section this thesis focuses on is a descriptive literature overview utilising qualitative methods in its fruition. Different databases were investigated in the research process, and the content was analysed through thematic analysis.
According to the literature overview, fear-avoidance behaviour in injured competitive athletes can be evaluated through subjective questionnaires and movement-based modelling tactics. In addition to this, there were several effective and differing care interventions accentuated that physiotherapists could utilise in clinical work. A central aspect to successful care for fear-avoidance behaviour is an open and trustworthy therapeutic alliance and social support from loved ones. There is no one correct way to care for fear-avoidance behaviour as an athlete should always be encountered as an individual. Loukkaantumisen jälkeen on tärkeää, että urheilija pääsee jatkamaan harjoittelua mahdollisimman nopeasti ja turvallisesti. Pelko-välttämiskäyttäytyminen (englanniksi fear-avoidance behavior) on psykologinen reaktio, joka voi hankaloittaa urheiluun paluuta. Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää fysioterapeutin valmiuksia työskennellä pelko-välttämiskäyttäytymistä läpikäyvien urheilijoiden kanssa. Työ etsii vastauksia kysymyksiin: 1. ”Miten fysioterapeutti voi tunnistaa pelko-välttämiskäyttäytymistä loukkaantuneilla urheilijoilla?” sekä 2. ”Miten fysioterapeutti voi vaikuttaa pelko-välttämiskäyttäytymiseen kilpaurheilijan kuntouttamisessa?” Aihe on ajankohtainen, sillä fysioterapeutit kokevat tarvitsevansa lisää tietoa ja taitoja siihen liittyen.
Opinnäytetyö toteutettiin osana Arcadan projektia nimeltä: Näyttöön perustuva fysioterapia. Työ on kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja on tehty kvalitatiivista menetelmää hyödyntäen. Tutkimusaineiston haussa hyödynnettiin eri tietokantoja. Tutkimusten sisältö analysoitiin teemoittelulla.
Subjektiivisten kyselylomakkeiden käyttö sekä liikemallien havainnointi osoittautuivat hyödyllisiksi keinoiksi arvioida pelko-välttämiskäyttäytymistä tutkimusaineiston perusteella. Tutkimuksista nousi esiin erilaisia hoitointerventioita, joita fysioterapeutti voi hyödyntää kliinisessä työssä. Olennaisena osana pelko-välttämiskäyttäytymisen hoitoa on avoin ja luottamuksellinen terapiasuhde sekä sosiaalinen tuki ympärillä olevilta ihmisiltä. Loppujen lopuksi ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa toimia, sillä urheilija tulee aina kohdata yksilönä.
Detta examensarbete genomfördes som en del av Arcadas projekt Evidensbaserad fysioterapi. Arbetet är en beskrivande litteraturöversikt som utfördes enligt den kvalitativa metoden. Data samlades in genom databassökning från olika databaser. Det valda forskningsmaterialet analyserades med tematisk analys.
Nyttan av att använda subjektiva blanketter och observera rörelsemönster vid evaluering av rädsla-undvikande beteende kom tydligt fram i forskningsinnehållet. Studierna lyfte fram olika interventioner som fysioterapeuten kan utnyttja i det kliniska arbetet. Vid behandling av rädsla-undvikande beteende spelar ett konfidentiellt och öppet terapiförhållande samt socialt stödjande nätverk en märkbar roll. Idrottaren ska alltid bemötas som individ och därför finns det inte något entydigt mönster för rehabiliteringsprocessen.
This thesis investigates the following thematises: 1. “How can a physiotherapist recognise the fear-avoidance behaviour in injured athletes?” and 2. “How can a physiotherapist affect the fear-avoidance behaviour during the recovery process?”
The subject remains current as physiotherapists require further know-how in order to offer targeted care.
The thesis was executed as a part of Arcada’s project named ‘Evidence Based Physiotherapy’. The section this thesis focuses on is a descriptive literature overview utilising qualitative methods in its fruition. Different databases were investigated in the research process, and the content was analysed through thematic analysis.
According to the literature overview, fear-avoidance behaviour in injured competitive athletes can be evaluated through subjective questionnaires and movement-based modelling tactics. In addition to this, there were several effective and differing care interventions accentuated that physiotherapists could utilise in clinical work. A central aspect to successful care for fear-avoidance behaviour is an open and trustworthy therapeutic alliance and social support from loved ones. There is no one correct way to care for fear-avoidance behaviour as an athlete should always be encountered as an individual.
Opinnäytetyö toteutettiin osana Arcadan projektia nimeltä: Näyttöön perustuva fysioterapia. Työ on kuvaileva kirjallisuuskatsaus ja on tehty kvalitatiivista menetelmää hyödyntäen. Tutkimusaineiston haussa hyödynnettiin eri tietokantoja. Tutkimusten sisältö analysoitiin teemoittelulla.
Subjektiivisten kyselylomakkeiden käyttö sekä liikemallien havainnointi osoittautuivat hyödyllisiksi keinoiksi arvioida pelko-välttämiskäyttäytymistä tutkimusaineiston perusteella. Tutkimuksista nousi esiin erilaisia hoitointerventioita, joita fysioterapeutti voi hyödyntää kliinisessä työssä. Olennaisena osana pelko-välttämiskäyttäytymisen hoitoa on avoin ja luottamuksellinen terapiasuhde sekä sosiaalinen tuki ympärillä olevilta ihmisiltä. Loppujen lopuksi ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa toimia, sillä urheilija tulee aina kohdata yksilönä.