Syyrialainen ruokakulttuuri ja ruokaperinteet
Sunell, Elina (2022)
Sunell, Elina
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017315
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja tutkia syyrialaista ruokakulttuuria ja sen -perinteitä. Tutkimuksen teoriaosuudessa tutustuttiin kirjallisuuden kautta Syyriaan ja syyrialaiseen ruokakulttuuriin. Tutkimuksen tavoitteena on auttaa yhteiskuntaamme ymmärtämään maahanmuuttajien kulttuuria niin ruoan kuin ruokaperinteidenkin kautta.
Tutkimusosuus kohdennettiin Suomessa asuviin syyrialaisiin maahanmuuttajiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista teemahaastattelua. Teemahaastattelu toteutettiin kyselylomakkeella toukokuussa 2022. Kyselylomakkeella pyrittiin selvittämään päiväkohtaista ateriarytmiä ja vertailemaan sitä suomalaiseen ateriarytmiin. Pyrittiin selvittämään myös mahdollisimman paljon ruokaperinteitä niin arjessa kuin pyhänäkin ja kuinka ne toteutuvat uudessa asuinympäristössä. Tutkimuksessa haluttiin saada tietoa arkisista haasteista ruoanlaitossa ja päästä pureutumaan niihin ongelmiin joihin maahanmuuttajat ovat törmänneet yhteiskunnassamme.
Tutkimus jaettiin 20 syyrialaiselle maahanmuuttajalle, joiden ikäjakauma oli 30–40 vuotta. Kyselyyn vastasi yhteensä 12 henkilöä, joista 10 oli naisia ja 2 miehiä. Jokaiseen kysymykseen vastattiin, mutta lyhyesti. Kyselylomake oli suomenkielinen, mikä aiheutti varmasti haasteita vastaajille. Aterioimisesta kävi ilmi, että jokainen vastaaja söi aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan. Vastaajien ansiosta saatiin tietoa myös maahanmuuttajien arki-, pyhä-, juhla- ramadan- ja perinneruoista. Suurin osa ruokatavaroista hankittiin kotiin arabikaupoista. Lähi- kaupoista ja -marketeista haettiin lähinnä kasviksia, hedelmiä ja maitotaloustuotteita.
Tutkimuksen tavoitteena oli myös saada tietoa mahdollisista ongelmista joihin maahanmuuttajat ovat törmänneet yhteiskunnassamme ruokaperinteidensä kautta. Vastaajilta saatiin tietoa koulujen ja työpaikka ruokailujen tarjottavien ruokien sekä Suomesta ostettujen ruoka-aineiden tuotepakkaustietojen osalta, että niiden ymmärrettävyydessä oli ongelmia. Ongelmakohtia tulisi kehittää enemmän, yritykset voisivat kehittää yhteisen logon tuotteisiinsa, joka helpottaisi maahanmuuttajien tietoisuutta ruoan tai raaka-aineen sopivuudesta heille. Logon avulla olisi mahdollisuus saada myös suomalaisten yritysten myyntiä kasvatettua maahanmuuttajien osalta. Tutkimuksesta olisi mahdollisesti hyötyä vastaanottokeskuksille sekä sosiaalityöntekijöille, jotka auttavat maahanmuuttajia kotoutumaan.
Tutkimusosuus kohdennettiin Suomessa asuviin syyrialaisiin maahanmuuttajiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista teemahaastattelua. Teemahaastattelu toteutettiin kyselylomakkeella toukokuussa 2022. Kyselylomakkeella pyrittiin selvittämään päiväkohtaista ateriarytmiä ja vertailemaan sitä suomalaiseen ateriarytmiin. Pyrittiin selvittämään myös mahdollisimman paljon ruokaperinteitä niin arjessa kuin pyhänäkin ja kuinka ne toteutuvat uudessa asuinympäristössä. Tutkimuksessa haluttiin saada tietoa arkisista haasteista ruoanlaitossa ja päästä pureutumaan niihin ongelmiin joihin maahanmuuttajat ovat törmänneet yhteiskunnassamme.
Tutkimus jaettiin 20 syyrialaiselle maahanmuuttajalle, joiden ikäjakauma oli 30–40 vuotta. Kyselyyn vastasi yhteensä 12 henkilöä, joista 10 oli naisia ja 2 miehiä. Jokaiseen kysymykseen vastattiin, mutta lyhyesti. Kyselylomake oli suomenkielinen, mikä aiheutti varmasti haasteita vastaajille. Aterioimisesta kävi ilmi, että jokainen vastaaja söi aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan. Vastaajien ansiosta saatiin tietoa myös maahanmuuttajien arki-, pyhä-, juhla- ramadan- ja perinneruoista. Suurin osa ruokatavaroista hankittiin kotiin arabikaupoista. Lähi- kaupoista ja -marketeista haettiin lähinnä kasviksia, hedelmiä ja maitotaloustuotteita.
Tutkimuksen tavoitteena oli myös saada tietoa mahdollisista ongelmista joihin maahanmuuttajat ovat törmänneet yhteiskunnassamme ruokaperinteidensä kautta. Vastaajilta saatiin tietoa koulujen ja työpaikka ruokailujen tarjottavien ruokien sekä Suomesta ostettujen ruoka-aineiden tuotepakkaustietojen osalta, että niiden ymmärrettävyydessä oli ongelmia. Ongelmakohtia tulisi kehittää enemmän, yritykset voisivat kehittää yhteisen logon tuotteisiinsa, joka helpottaisi maahanmuuttajien tietoisuutta ruoan tai raaka-aineen sopivuudesta heille. Logon avulla olisi mahdollisuus saada myös suomalaisten yritysten myyntiä kasvatettua maahanmuuttajien osalta. Tutkimuksesta olisi mahdollisesti hyötyä vastaanottokeskuksille sekä sosiaalityöntekijöille, jotka auttavat maahanmuuttajia kotoutumaan.