Kotimaisen työvoiman varmistaminen suomalaisessa merenkulussa nyt ja tulevaisuudessa

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää kotimaisen työvoiman riittävyyttä merenkulussa nyt ja tulevaisuudessa. Työssä tarkastellaan olemassa olevia ongelmia, imagoa, työllistymistä, koulutusta ja opiskelijoiden urasuunnittelua. Työn teoreettisena viitekehyksenä käytettiin pääasiallisesti työn imua, työnantaja brändiä ja työntekijäkokemusta sekä lisäksi älykästä organisaatiota. Teoreettisen osuuden perusteella saadaan selvitettyihin ongelmiin faktista tietoutta ja työkaluja, joilla korjata havaitut ongelmat. Tutkimusmetodina käytettiin mixed-methodia. Tutkittava aineisto kerättiin kahdella erillisellä kyselyllä ja teemahaastattelulla. Ensimmäinen kysely oli suunnattu nykyisille merimiehille ja toinen kysely oli suunnattu tällä hetkellä merenkulkua opiskeleville. Teemahaastattelu oli suunnattu varustamoelinkeinon johtohenkilöille, merenkulkualan opettajille, merenkulkualan ammattiliitoille sekä merivälitykselle. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa vastaajan omasta kontekstista, jolloin tietoperustaa voidaan tarkastella eri näkökulmista. Tutkimuksessa selviää useita eri ongelmakohtia, joihin tulisi kiinnittää huomiota. Ongelmakohtien ratkaisuilla voidaan saada aikaan parempaa työntekijäkokemusta, sitoutuneisuutta alalle sekä houkuteltua uusia työntekijöitä alalle. Tutkimukseen osallistuneet kokivat suomalaisen merenkulun kokonaisuudessaan tärkeäksi huoltovarmuuden kannalta. Työntekijät kokivat epävarmuutta omasta työpaikastaan. Psyykkisen kuormittavuuden määrä vastanneiden merimiesten kesken osoittautui suureksi. Koulutuksen ei nähty suoraan vastaavan työelämän tarpeisiin, vaikka tahtotilaa sen kehittämiseksi olisi. Tutkimukseen osallistuneet kokivat yhteistyön lisäämisen eri tahojen välillä erittäin tarpeelliseksi, jotta kaikilla tahoilla olisi yhteinen käsitys nykyisestä työvoimatarpeesta. Tulisi tunnistaa tarpeet ja etsiä toimivia keinoja sen ratkaisemiseksi. Alan markkinoinnissa tulisi nostaa esiin alan monipuolinen kehitys ja ympäristöystävällisyys. Työvoimapula ei koske ainoastaan suomea vaan on myös globaali ongelma, eikä nopeaa ratkaisua ole näköpiirissä.