Kotimaisen työvoiman varmistaminen suomalaisessa merenkulussa nyt ja tulevaisuudessa
Pichler, Heidi (2022)
Pichler, Heidi
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017427
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017427
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää kotimaisen työvoiman riittävyyttä
merenkulussa nyt ja tulevaisuudessa. Työssä tarkastellaan olemassa olevia
ongelmia, imagoa, työllistymistä, koulutusta ja opiskelijoiden urasuunnittelua.
Työn teoreettisena viitekehyksenä käytettiin pääasiallisesti työn imua, työnantaja brändiä ja työntekijäkokemusta sekä lisäksi älykästä organisaatiota. Teoreettisen osuuden perusteella saadaan selvitettyihin ongelmiin faktista tietoutta ja työkaluja, joilla korjata havaitut ongelmat.
Tutkimusmetodina käytettiin mixed-methodia. Tutkittava aineisto kerättiin kahdella erillisellä kyselyllä ja teemahaastattelulla. Ensimmäinen kysely oli suunnattu nykyisille merimiehille ja toinen kysely oli suunnattu tällä hetkellä merenkulkua opiskeleville. Teemahaastattelu oli suunnattu varustamoelinkeinon johtohenkilöille, merenkulkualan opettajille, merenkulkualan ammattiliitoille sekä
merivälitykselle. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa vastaajan omasta
kontekstista, jolloin tietoperustaa voidaan tarkastella eri näkökulmista.
Tutkimuksessa selviää useita eri ongelmakohtia, joihin tulisi kiinnittää huomiota. Ongelmakohtien ratkaisuilla voidaan saada aikaan parempaa työntekijäkokemusta, sitoutuneisuutta alalle sekä houkuteltua uusia työntekijöitä
alalle. Tutkimukseen osallistuneet kokivat suomalaisen merenkulun kokonaisuudessaan tärkeäksi huoltovarmuuden kannalta. Työntekijät kokivat epävarmuutta omasta työpaikastaan. Psyykkisen kuormittavuuden määrä vastanneiden merimiesten kesken osoittautui suureksi. Koulutuksen ei nähty suoraan
vastaavan työelämän tarpeisiin, vaikka tahtotilaa sen kehittämiseksi olisi.
Tutkimukseen osallistuneet kokivat yhteistyön lisäämisen eri tahojen välillä
erittäin tarpeelliseksi, jotta kaikilla tahoilla olisi yhteinen käsitys nykyisestä työvoimatarpeesta. Tulisi tunnistaa tarpeet ja etsiä toimivia keinoja sen ratkaisemiseksi. Alan markkinoinnissa tulisi nostaa esiin alan monipuolinen kehitys ja
ympäristöystävällisyys. Työvoimapula ei koske ainoastaan suomea vaan on
myös globaali ongelma, eikä nopeaa ratkaisua ole näköpiirissä.
merenkulussa nyt ja tulevaisuudessa. Työssä tarkastellaan olemassa olevia
ongelmia, imagoa, työllistymistä, koulutusta ja opiskelijoiden urasuunnittelua.
Työn teoreettisena viitekehyksenä käytettiin pääasiallisesti työn imua, työnantaja brändiä ja työntekijäkokemusta sekä lisäksi älykästä organisaatiota. Teoreettisen osuuden perusteella saadaan selvitettyihin ongelmiin faktista tietoutta ja työkaluja, joilla korjata havaitut ongelmat.
Tutkimusmetodina käytettiin mixed-methodia. Tutkittava aineisto kerättiin kahdella erillisellä kyselyllä ja teemahaastattelulla. Ensimmäinen kysely oli suunnattu nykyisille merimiehille ja toinen kysely oli suunnattu tällä hetkellä merenkulkua opiskeleville. Teemahaastattelu oli suunnattu varustamoelinkeinon johtohenkilöille, merenkulkualan opettajille, merenkulkualan ammattiliitoille sekä
merivälitykselle. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa vastaajan omasta
kontekstista, jolloin tietoperustaa voidaan tarkastella eri näkökulmista.
Tutkimuksessa selviää useita eri ongelmakohtia, joihin tulisi kiinnittää huomiota. Ongelmakohtien ratkaisuilla voidaan saada aikaan parempaa työntekijäkokemusta, sitoutuneisuutta alalle sekä houkuteltua uusia työntekijöitä
alalle. Tutkimukseen osallistuneet kokivat suomalaisen merenkulun kokonaisuudessaan tärkeäksi huoltovarmuuden kannalta. Työntekijät kokivat epävarmuutta omasta työpaikastaan. Psyykkisen kuormittavuuden määrä vastanneiden merimiesten kesken osoittautui suureksi. Koulutuksen ei nähty suoraan
vastaavan työelämän tarpeisiin, vaikka tahtotilaa sen kehittämiseksi olisi.
Tutkimukseen osallistuneet kokivat yhteistyön lisäämisen eri tahojen välillä
erittäin tarpeelliseksi, jotta kaikilla tahoilla olisi yhteinen käsitys nykyisestä työvoimatarpeesta. Tulisi tunnistaa tarpeet ja etsiä toimivia keinoja sen ratkaisemiseksi. Alan markkinoinnissa tulisi nostaa esiin alan monipuolinen kehitys ja
ympäristöystävällisyys. Työvoimapula ei koske ainoastaan suomea vaan on
myös globaali ongelma, eikä nopeaa ratkaisua ole näköpiirissä.