Fagotin röörin valmistusprosessi

Abstract

Tämän työn tarkoituksena oli kerätä tietoa fagotin röörien valmistusprosessista sekä siihen tarvittavista yleisimmistä työkaluista. Röörien valmistuksesta ei ole paljoa kirjallista materiaalia tai tutkimuksia, vaan suurin osa valmistusprosessin tiedosta on suullista perimätietoa opettajalta oppilaalle. Tämän opinnäytetyön lähteinä on käytetty puolistrukturoituja haastatteluita kahdelta röörien valmistukseen perehtyneeltä fagotistilta, kirjoittajan vuosien varrella keräämää suullista perimätietoa sekä kirjallisia lähteitä.

Tutkimustyö osoitti, ettei keinoa luoda kaikille täydellistä rööriä ole olemassa. Rööriä valmistettaessa on otettava huomioon alueelliset ilman lämpötila ja kosteus, rööripuun ominaisuudet, soittajan henkilökohtaiset tarpeet ja preferenssit röörin suhteen sekä soittajan soittimen ominaisuudet. Myös käsitys hyvästä rööristä on subjektiivinen. Tutkimus kuitenkin osoitti tiettyjen toimenpiteiden muokkaavan röörin tiettyjä ominaisuuksia aina tiettyyn suuntaan antaen keinoja muokata rööriä haluttuun suuntaan.

Tämän työn myötä voitaisiin todeta röörin valmistuksen kaipaavan lisää tutkimustyötä. Toteuttamalla laajan tutkimuksen eri röörin valmistajien työskentelymetodeista ja heidän käsityksistään hyvälaatuisen soivan äänen ja röörin ominaisuuksien välisistä korrelaatioista, voitaisiin luoda tilastoja ja niistä johtaa esimerkiksi röörin soivan osan työstettävien sektorien sijainneista sekä niiden muokkaamisen vaikutuksista ääneen. Näitä tietoja voitaisiin käyttää perustana röörin valmistuksen opettamisessa.

Toinen esille noussut tutkittava aihe voisi olla rööripuun korvaavan valmistusmateriaalin kartoittaminen. Erilaisia valmistusmateriaaleja ja niiden akustisia ominaisuuksia sekä värähtelyominaisuuksia voitaisiin tutkia ja mallintaa tietokoneilla ja verrata niitä jättiruo’on ominaisuuksiin.

The purpose of this thesis was to gather information on the making process of reeds and the tools necessary for it. There is not much literature written on the topic overall, and even less in Finnish. Information on reed making is usually passed on from master to student, and by taking lessons from several teachers, the students can compile their preferences into their own craft.

The data was collected from a semi-structured interview with two of the author’s current teachers who teach bassoon playing and reed making, as well as the knowledge gained from the author’s previous bassoon teachers. Some studies and books available on the topic were also used.

The results show that there is no perfect way to make reeds. Making good reeds consists of many different factors which could affect the outcome, from the raw material attributes to the finishing touches of the final product. Aside from materials and the process itself, one should also pay attention to the local climate, humidity and the acoustics of the venue where the reed will be used.

This thesis provides a starting point for future full-scale studies on reed making. By collecting information from reed making masters about their methods and compiling scraping diagrams with studied data of certain sectors, scraping’s effects on reeds could enlighten reed makers struggling with their work. Studying the different acoustic and vibrational properties of materials could also be valuable. By doing so, it might be possible to discover other potential reed making materials than the Arundo donax.