Seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen tunnistaminen sairaanhoitajan työssä : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Kemppainen, Maiju-Roosa; Lauri, Jonna (2022)
Kemppainen, Maiju-Roosa
Lauri, Jonna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017346
Tiivistelmä
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on traumaattinen kokemus, jolla voi olla lapselle sekä lyhyt- että pitkäaikaisia seurauksia. Lapsiin kohdistuvaa seksuaalista hyväksikäyttöä ilmenee erilaisina tekoina internetissä tapahtuvasta ahdistelusta aina fyysisiin tekoihin asti.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, minkälaista tutkimuksiin pohjautuvaa tietoa löytyy seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen tunnistamisesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kootusta tiedosta luotettavaa tietoa sairaanhoitajille seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen tunnistamisen ja puheeksi ottamisen helpottamiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana. Kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 11 tutkimusta tai artikkelia.
Tuloksista kävi ilmi, että työntekijän ammattitaito oli keskeisimmässä osassa seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen tunnistamisessa. Työntekijän riittävä tietämys lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä sen oireista ja riskitekijöistä oli merkittävää. Vaikka moni riskitekijä altisti lapsen seksuaaliselle hyväksikäytölle, oli jokaisella lapsella mahdollista joutua hyväksikäytön uhriksi. Hyväksikäytetyillä lapsilla oli monenlaisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia oireita sekä merkkejä. Lapsen käytökseen liittyvät hälytysmerkit kuten seksualisoitunut käyttäytyminen tai äkillinen käytösmuutos oli osattava tunnistaa, jotta niihin osattiin puuttua. Seksuaalisesti hyväksikäytetyllä lapsella oireita ja merkkejä oli hyvin vaihtelevasti. Osa lapsista oireili merkittävästi ja osa ei juuri ollenkaan. Seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen ei-sanallisten merkkien tunnistaminen oli tärkeää, sillä lapsi ei välttämättä tahtonut tai osannut kertoa häneen kohdistuvasta hyväksikäytöstä. Lapsen kertomus tapahtuneesta oli vahva todiste seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Johtopäätöksissä todettiin, että täytyy olla tietoinen, miten lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö voi ilmentyä, jotta se osataan tunnistaa ja siihen voidaan puuttua. Sairaanhoitajilla on tärkeä rooli tunnistaa hyväksikäyttö ja puuttua siihen. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen on vaikeaa ja siihen tarvitaan muiden työntekijöiden apua ja näkemystä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, minkälaista tutkimuksiin pohjautuvaa tietoa löytyy seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen tunnistamisesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kootusta tiedosta luotettavaa tietoa sairaanhoitajille seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen tunnistamisen ja puheeksi ottamisen helpottamiseksi. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena syksyn 2021 ja kevään 2022 aikana. Kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 11 tutkimusta tai artikkelia.
Tuloksista kävi ilmi, että työntekijän ammattitaito oli keskeisimmässä osassa seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen tunnistamisessa. Työntekijän riittävä tietämys lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sekä sen oireista ja riskitekijöistä oli merkittävää. Vaikka moni riskitekijä altisti lapsen seksuaaliselle hyväksikäytölle, oli jokaisella lapsella mahdollista joutua hyväksikäytön uhriksi. Hyväksikäytetyillä lapsilla oli monenlaisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia oireita sekä merkkejä. Lapsen käytökseen liittyvät hälytysmerkit kuten seksualisoitunut käyttäytyminen tai äkillinen käytösmuutos oli osattava tunnistaa, jotta niihin osattiin puuttua. Seksuaalisesti hyväksikäytetyllä lapsella oireita ja merkkejä oli hyvin vaihtelevasti. Osa lapsista oireili merkittävästi ja osa ei juuri ollenkaan. Seksuaalisesti hyväksikäytetyn lapsen ei-sanallisten merkkien tunnistaminen oli tärkeää, sillä lapsi ei välttämättä tahtonut tai osannut kertoa häneen kohdistuvasta hyväksikäytöstä. Lapsen kertomus tapahtuneesta oli vahva todiste seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Johtopäätöksissä todettiin, että täytyy olla tietoinen, miten lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö voi ilmentyä, jotta se osataan tunnistaa ja siihen voidaan puuttua. Sairaanhoitajilla on tärkeä rooli tunnistaa hyväksikäyttö ja puuttua siihen. Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnistaminen on vaikeaa ja siihen tarvitaan muiden työntekijöiden apua ja näkemystä.
