Sairaanhoitajan työhyvinvointi teho-osastolla

Abstract

Sairaanhoitajien työhyvinvointi on puhuttanut lähivuosien aikana. Tehohoitotyön kapasiteetti kaksinkertaistui Covid-19 pandemian seurauksena. Tämä vaikutti sairaanhoitajien työhyvinvointiin monella tapaa ja opinnäytetyössä tarkasteltiin sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja sen tarkoituksena oli selvittää tehohoidossa työskentelevien sairaanhoitajien työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli kerätä tietoa, jonka avulla pystytään ennaltaehkäisevässä näkökulmassa vaikuttamaan sairaanhoitajien työhyvinvointiin ja alalla pysymiseen. Kuvailevaan kirjallisuuskatsaukseen valikoitui seitsemän artikkelia, jotka läpäisivät ennalta määritellyt sisäänottokriteerit vastaten tutkimuskysymykseen. Tutkimuskysymyksenä oli mitkä tekijät vaikuttavat sairaanhoitajan työhyvinvointiin teho-osastolla. Tutkimukset analysoitiin läpilukemalla, jonka jälkeen tulokset jaettiin teemoihin. Teemoiksi muodostui työhyvinvointia heikentävät ja vahvistavat tekijät. Työhyvinvointia vahvistaviksi tekijöiksi nousi esiin työyhteisön sisäinen ilmapiiri, joka piti sisällään esimiehen ja hoitohenkilökunnan välistä viestintää sekä kollegiaalisen tuen saatavuutta. Sairaalan keskeinen sijainti, työn riittävyys, erilaiset työnohjaukset, työkierrot sekä mahdollisuus hyödyntää työpsykologia vaikuttivat vahvistavasti sairaanhoitajien työhyvinvointiin. Työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä olivat työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen, oman tai läheisen sairastumisen pelko, palkkatyytymättömyys, työmäärän kasvaminen, työn vähäinen arvostus, mielenterveyshäiriöiden lisääntyminen sekä Covid-19 pandemiasta aiheutuvien suojavälineiden käytön epämukavuus, jonka koettiin aiheuttavan fyysisiä oireita kuten nestehukkaa sekä erilaisia iho-oireita. Johtopäätöksinä voitiin todeta, että sairaanhoitajien ja esihenkilöstön välinen ilmapiiri vahvistaa hoitohenkilökunnan työssä pysymistä ja työhyvinvointia. Suojavarusteiden epäkäytännöllisyys vaikuttaa heikentävästi sairaanhoitajien fyysiseen työhyvinvointiin sekä työmäärään nähden pieneksi koettu palkka vaikutti nuorten sairaanhoitajien aikomuksiin lähteä ammatista.

The well-being of nurses at work has spoken over the last few years. Intensive care capacity doubled because of the Covid-19 pandemic. This affected the well-being of nurses at work in many ways. The thesis examined its positive and negative effects. The thesis was carried out as a descriptive review of the literature and its purpose was to find out the factors affecting the well-being of nurses working in intensive care. The aim was to gather information that can be used to influence nurses' well-being at work and stay in the sector from a preventive perspective. Seven articles were selected for the descriptive literature review that passed the pre-defined admission criteria in response to the research question. The research question was which factors affect the nurse's wellbeing at work in the intensive care unit. The studies were analyzed by reading, after reading the results were divided into themes. The themes were factors that weaken and strengthen well-being at work. The internal climate of the work community, which included communication between the supervisor and the nursing staff and the availability of collegial support, emerged as factors strengthening well-being at work. The central location of the hospital, the adequacy of work, various job supervision, job rotations and the opportunity to utilize work psychology had a positive effect on the well-being at work of nurses. Weakening factors of well-being at work included reconciling work and family life, fear of own or loved one’s illness, dissatisfaction with pay, increased workload, a low value for work, increased mental health problems and the discomfort of using protective equipment due to the Covid-19 pandemic, which was felt to cause physical symptoms such as dehydration as well as various skin symptoms. In conclusion, the atmosphere between nurses and supervisors strengthens the retention and well-being of nurses. The impracticality of protective equipment has a weakening effect on nurses' physical well-being at work, and the perceived low pay has an impact on young nurses' intention to leave the profession.