Eteläpohjalainen sahtiperinne
Huhtala, Johanna (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061317728
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061317728
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on sahti ja sen kulttuuriperintö. Tarkemmin määriteltynä keskitytään läntiseen sahtiperinteeseen ja erityisenä painotusalueena on Etelä-Pohjanmaa ja vahvojen sahtiperinteiden Isojoki lähikuntineen. Aluerajaus perustuu työn tilaajana toimineen Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark-alueen maantieteelliseen sijaintiin. Pääpaino on Isojoen alueella, jossa eteläpohjalainen sahtiperinne on säilynyt eläväisenä ja on aktiivista edelleen.
Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksessa paneuduttiin sahtiperinteeseen ja sahdin historiaan. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi toteutettiin haastatteluja Isojoen alueella, jotta paikallisesta sahdista ja juoman valmistuksesta saataisiin myös ensikäden tietoa. Haastattelumenetelmä oli teemahaastattelu, ja tutkimukseen haastateltiin yhteensä neljää henkilöä. Haastattelujoukko jäi toivottua pienemmäksi, mutta onnistui silti tuottamaan tietoa juuri paikallisesta sahtiperinteestä ja nykyisestä sahtikulttuurista. Eteläpohjalais-pohjoissatakuntalaiselle sahdille olennaisin ominaispiirre on rukiin suuri määrä, mikä selittyy pääosin paikallisilla maanviljelysolosuhteilla, ilmastolla ja maaperällä.
Kirjallisuuskatsauksen ja haastatteluaineistojen avulla työssä kuvataan Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark-alueen paikallista sahtiperinnettä, ja lisäksi pohditaan, voisivatko paikallinen sahdin valmistus ja Geopark jatkossa hyötyä toisistaan mahdollisten sahtiperinteeseen nojaavien juoma- tai ruokatuotteiden muodossa. Sahdin lisäksi sen valmistuksen sivuvirroista, kuten mäskistä voisi valmistaa muun muassa leipää. Mikäli sahtia tuotettaisiin paikallisista raaka-aineista, olisi sille mahdollista hakea GEOfood-brändiä. Alueen sahtipitäjien ja -toimijoiden yhteistyö Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin kanssa olisi omiaan lisäämään paikallisen sahdin tunnettuutta.
Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksessa paneuduttiin sahtiperinteeseen ja sahdin historiaan. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi toteutettiin haastatteluja Isojoen alueella, jotta paikallisesta sahdista ja juoman valmistuksesta saataisiin myös ensikäden tietoa. Haastattelumenetelmä oli teemahaastattelu, ja tutkimukseen haastateltiin yhteensä neljää henkilöä. Haastattelujoukko jäi toivottua pienemmäksi, mutta onnistui silti tuottamaan tietoa juuri paikallisesta sahtiperinteestä ja nykyisestä sahtikulttuurista. Eteläpohjalais-pohjoissatakuntalaiselle sahdille olennaisin ominaispiirre on rukiin suuri määrä, mikä selittyy pääosin paikallisilla maanviljelysolosuhteilla, ilmastolla ja maaperällä.
Kirjallisuuskatsauksen ja haastatteluaineistojen avulla työssä kuvataan Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark-alueen paikallista sahtiperinnettä, ja lisäksi pohditaan, voisivatko paikallinen sahdin valmistus ja Geopark jatkossa hyötyä toisistaan mahdollisten sahtiperinteeseen nojaavien juoma- tai ruokatuotteiden muodossa. Sahdin lisäksi sen valmistuksen sivuvirroista, kuten mäskistä voisi valmistaa muun muassa leipää. Mikäli sahtia tuotettaisiin paikallisista raaka-aineista, olisi sille mahdollista hakea GEOfood-brändiä. Alueen sahtipitäjien ja -toimijoiden yhteistyö Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin kanssa olisi omiaan lisäämään paikallisen sahdin tunnettuutta.