Jarkko Nieminen areenan energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen arviointi
Koppanen, Matias (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061618146
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061618146
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tehtiin selvitys ja arviointi Jarkko Nieminen Areenan energiatehokkuudesta ja lämmitystehontarpeesta. Elokuussa 2021 Jarkko Nieminen areenalla aloitetiin laajennushanke, jolla tuotiin lisää sisätilaa areenan käyttöön. Laajennuksen vuoksi erityisesti rakennuksen lämmitys ja ilmanvaihto puolen mitoitukset muuttuivat. Työssä pyrittiin laskennallisesti valitsemaan mahdollisimman energiatehokas lämmitysjärjestelmä, jolla voidaan parantaa ja ylläpitää rakennuksen energiatehokkuutta myös laajennuksen jälkeen. Lisäksi ilmanvaihdon arvoihin, sähkön- ja kaukolämmönkulutukseen pyrittiin vaikuttamaan energiatehokkaasta näkökulmasta.
Rakennuksen energiatehokkuuden ja lämmitystarpeen arvioimiseksi käytettiin apuna Timbal Energia ohjelmistoa. Hiilidioksidipäästöjen sekä hiilijalanjäljen laskemiseksi ja arvioimiseksi apuna käytettiin Suomen ympäristökeskuksen Y-HIILARI hiilijalanjälki -työkalua. Energiatehokkuuden ja lämmitystehontarpeen arvioimiseksi ja ilmanvaihtokoneiden arvojen määrittämiseksi käytettiin Suomen rakentamismääräyskokoelmia C3, D3 ja D5. Lisäksi lämpöpumppujen mitoituksessa käytettiin apuna lämpöpumppujen energialaskentaopasta. Suurin osa laskennan lähtöarvoista saatiin laajennusta ennen tehdyistä suunnitelmista sekä vanhoista laskelmista.
Laajennuksen myötä Jarkko Nieminen areenan koko rakennuksen lämmitysenergian tarve nousi noin 267 MWh/a. Lämmitysenergiantarve on yhteensä noin 864 MWh/a. Vuositason ostoenergiankäyttökustannuksia Jarkko Nieminen areenalla voitiin millä tahansa lämpöpumppujärjestelmällä vähentää yli 25 000 eurolla. Maalämpöpumpulla käyttökustannuksien säästö olisi jopa 36 750 €. Poistoilmalämpöpumpulla ja ilma-vesilämpöpumpulla ostoenergian säästöä tapahtuu noin 35 % ja maalämpöpumpulla 47 %. Ilma-vesilämpöpumpun todettiin olevan investointikustannuksiltaan maalämpöpumppua halvempi, mutta pitkällä aikavälillä maalämpöpumppu osoittautui kannattavammaksi investoinniksi.
Rakennuksen energiatehokkuuden ja lämmitystarpeen arvioimiseksi käytettiin apuna Timbal Energia ohjelmistoa. Hiilidioksidipäästöjen sekä hiilijalanjäljen laskemiseksi ja arvioimiseksi apuna käytettiin Suomen ympäristökeskuksen Y-HIILARI hiilijalanjälki -työkalua. Energiatehokkuuden ja lämmitystehontarpeen arvioimiseksi ja ilmanvaihtokoneiden arvojen määrittämiseksi käytettiin Suomen rakentamismääräyskokoelmia C3, D3 ja D5. Lisäksi lämpöpumppujen mitoituksessa käytettiin apuna lämpöpumppujen energialaskentaopasta. Suurin osa laskennan lähtöarvoista saatiin laajennusta ennen tehdyistä suunnitelmista sekä vanhoista laskelmista.
Laajennuksen myötä Jarkko Nieminen areenan koko rakennuksen lämmitysenergian tarve nousi noin 267 MWh/a. Lämmitysenergiantarve on yhteensä noin 864 MWh/a. Vuositason ostoenergiankäyttökustannuksia Jarkko Nieminen areenalla voitiin millä tahansa lämpöpumppujärjestelmällä vähentää yli 25 000 eurolla. Maalämpöpumpulla käyttökustannuksien säästö olisi jopa 36 750 €. Poistoilmalämpöpumpulla ja ilma-vesilämpöpumpulla ostoenergian säästöä tapahtuu noin 35 % ja maalämpöpumpulla 47 %. Ilma-vesilämpöpumpun todettiin olevan investointikustannuksiltaan maalämpöpumppua halvempi, mutta pitkällä aikavälillä maalämpöpumppu osoittautui kannattavammaksi investoinniksi.