Etätyön vaikutus työmotivaatioon Aalto-yliopistossa
Haarala, Johanna; Nurmi, Tanja (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061718173
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061718173
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia etätyön vaikutusta työmotivaatioon Aalto-yliopistossa, ja onko henkilöstö sisäisesti vai ulkoisesti motivoitunutta. Rajasimme tutkimusjoukon Aalto-yliopiston kuuden korkeakoulun oppimis-, henkilöstö- ja talouspalveluihin. Ajatus aiheen tutkimisen tarpeesta nousi siirtymisestä uuteen normaaliin kahden vuoden etätyön jälkeen, mikä tässä kontekstissa tarkoitti hybridityöskentelyä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui itseohjautuvuusteoriasta ja etätyöstä. Itseohjautuvuusteoriasta nostettiin erityisesti esiin kolme sisäistä psykologista perustarvetta sekä sisäinen ja ulkoinen motivaatio, joihin tutkimuksemme pohjautui. Etätyötä määriteltiin ja esiteltiin yleisesti sekä sen hyötyjä ja haasteita pohdittiin.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena joulukuun 2021 ja kesäkuun 2022 välisenä aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä, joka toteutettiin Webropol-kyselytyökalua hyödyntäen. Kyselyn väittämien vastaukset analysoitiin keskiarvoin ja keskihajonnoin, ja avoimien kysymyksien analysointiin käytettiin koodaamista.
Etätyö on vaikuttanut työmotivaatioon monin tavoin. Työn sosiaaliset aspektit korostuivat etätyössä. Siinä missä hyvä työyhteisö ja -ilmapiiri oli suurin positiivisesti työmotivaatioon vaikuttava tekijä, oli se toisaalta myös suurin negatiivisesti vaikuttava tekijä, kun työyhteisö ja -ilmapiiri koettiin huonoiksi. Etätyön suurimmaksi haitaksi todettiin vähentynyt sosiaalinen kanssakäyminen kollegoiden kanssa. Työyhteisön ja -ilmapiirin todettiin myös suoraan motivoivan, ja esihenkilönkin koettiin tukevan ja motivoivan järjestämällä ja osallistumalla vapaamuotoisiin tapaamisiin. Näin ollen on perusteltua todeta, että sosiaalisuudesta ja yhteisöllisyydestä tulee etätyössä huolehtia, sillä nämä ovat suuria työmotivaatioon vaikuttavia tekijöitä.
Työn kontekstissa on mahdotonta tai ainakin hyvin harvinaista, että yksilö työskentelisi puhtaasti sisäisen motivaation ajamana. Yleisesti ottaen yksilön on tehtävä töitä elääkseen, jolloin tämän toiminnan sytykkeenä harvoin on täysin toiminnasta itsestään saatava nautinto. Saatujen vastauksien valossa kohdeorganisaation henkilöstö on enemmän sisäisesti motivoitunutta kuin ulkoisesti motivoitunutta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui itseohjautuvuusteoriasta ja etätyöstä. Itseohjautuvuusteoriasta nostettiin erityisesti esiin kolme sisäistä psykologista perustarvetta sekä sisäinen ja ulkoinen motivaatio, joihin tutkimuksemme pohjautui. Etätyötä määriteltiin ja esiteltiin yleisesti sekä sen hyötyjä ja haasteita pohdittiin.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena survey-tutkimuksena joulukuun 2021 ja kesäkuun 2022 välisenä aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä, joka toteutettiin Webropol-kyselytyökalua hyödyntäen. Kyselyn väittämien vastaukset analysoitiin keskiarvoin ja keskihajonnoin, ja avoimien kysymyksien analysointiin käytettiin koodaamista.
Etätyö on vaikuttanut työmotivaatioon monin tavoin. Työn sosiaaliset aspektit korostuivat etätyössä. Siinä missä hyvä työyhteisö ja -ilmapiiri oli suurin positiivisesti työmotivaatioon vaikuttava tekijä, oli se toisaalta myös suurin negatiivisesti vaikuttava tekijä, kun työyhteisö ja -ilmapiiri koettiin huonoiksi. Etätyön suurimmaksi haitaksi todettiin vähentynyt sosiaalinen kanssakäyminen kollegoiden kanssa. Työyhteisön ja -ilmapiirin todettiin myös suoraan motivoivan, ja esihenkilönkin koettiin tukevan ja motivoivan järjestämällä ja osallistumalla vapaamuotoisiin tapaamisiin. Näin ollen on perusteltua todeta, että sosiaalisuudesta ja yhteisöllisyydestä tulee etätyössä huolehtia, sillä nämä ovat suuria työmotivaatioon vaikuttavia tekijöitä.
Työn kontekstissa on mahdotonta tai ainakin hyvin harvinaista, että yksilö työskentelisi puhtaasti sisäisen motivaation ajamana. Yleisesti ottaen yksilön on tehtävä töitä elääkseen, jolloin tämän toiminnan sytykkeenä harvoin on täysin toiminnasta itsestään saatava nautinto. Saatujen vastauksien valossa kohdeorganisaation henkilöstö on enemmän sisäisesti motivoitunutta kuin ulkoisesti motivoitunutta.