Etätyön johtaminen – vaikutukset työyhteisöön
Hassinen, Hanna (2022)
Hassinen, Hanna
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917117
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022060917117
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kuinka koronapandemian aikana etätyön tekeminen on vaikuttanut organisaatioissa johtamiseen. Etätyön tekemisestä on tullut osa organisaatioiden arkea, joka on muuttanut työympäristöä sekä toimintatapoja. Etätyön tekeminen on vaikuttanut johtamiseen, joka on muuttunut etäjohtamiseksi. Opinnäytetyön konkreettisena tavoitteena oli löytyy uusia toimintatapoja ja kehitysideoita muuttuvan työympäristön johtamiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, jotka tehtiin viidelle johtajalle. Haastateltavat valittiin keskisuurista organisaatioista, jotka toimivat Keski-Suomessa. Haastattelut toteutettiin maaliskuussa 2022. Haastattelut tehtiin teams-kokouksena ja haastattelut nauhoitettiin, jonka jälkeen ne litteroitiin. Saatu aineisto teemoiteltiin ja tehtiin analysointi saaduista vastauksista.
Tutkimuksessa selvisi, että etätyöskentelyssä johtaminen korostuu ja muuttaa muotoa. Johtamisesta tulee enemmän ihmisten johtamista. Etätyöskentelyssä korostuu vuorovaikutus, tiedon jakaminen ja luottamuksen tärkeys. Haasteena koettiin vuorovaikutuksen ja viestinnän määrä sekä työhyvinvoinnin näkökulmasta etäyhteyksien kautta tulkita työntekijöiden työn kuormittavuutta ja mahdollisia haasteita työssä. Uusien työntekijöiden pääseminen työyhteisöön ja työhön perehdyttäminen nähtiin haastavana.
Kehitysehdotuksina esiin nousi etäjohtamiseen saatava koulutus ja hybridityön kehittäminen. Nykyisiä etätyö käytänteitä tulee kehittää, sillä pelkästään sähköiset järjestelmät muuttuvat ja vaikuttavat tulevaisuudessa työntekemisen malleihin etätyössä. Hybridityön tekeminen nähdään tulevaisuudessa työntekemisen malliksi työtehtävien sen salliessa. Hybridityötä tulisi tulevaisuudessa suunnitella yhteisesti työntekijöiden kanssa organisaation toimintatapoihin sopivaksi. Nykyiset hyvät käytänteet kannattaa jättää käyttöön mutta suhtautua avoimesti uuteen ja innovoida avoimin mielin uutta ja kokeilla rohkeasti. Konkreettisena kehityskohteena nähtiin viestinnän parantaminen ja erilaisten kanavien hyödyntäminen sekä johtajien keskinäinen sparraaminen etäjohtamisessa, jotta saadaan tietoa jaettua toimivista tavoista etäjohtamisessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, jotka tehtiin viidelle johtajalle. Haastateltavat valittiin keskisuurista organisaatioista, jotka toimivat Keski-Suomessa. Haastattelut toteutettiin maaliskuussa 2022. Haastattelut tehtiin teams-kokouksena ja haastattelut nauhoitettiin, jonka jälkeen ne litteroitiin. Saatu aineisto teemoiteltiin ja tehtiin analysointi saaduista vastauksista.
Tutkimuksessa selvisi, että etätyöskentelyssä johtaminen korostuu ja muuttaa muotoa. Johtamisesta tulee enemmän ihmisten johtamista. Etätyöskentelyssä korostuu vuorovaikutus, tiedon jakaminen ja luottamuksen tärkeys. Haasteena koettiin vuorovaikutuksen ja viestinnän määrä sekä työhyvinvoinnin näkökulmasta etäyhteyksien kautta tulkita työntekijöiden työn kuormittavuutta ja mahdollisia haasteita työssä. Uusien työntekijöiden pääseminen työyhteisöön ja työhön perehdyttäminen nähtiin haastavana.
Kehitysehdotuksina esiin nousi etäjohtamiseen saatava koulutus ja hybridityön kehittäminen. Nykyisiä etätyö käytänteitä tulee kehittää, sillä pelkästään sähköiset järjestelmät muuttuvat ja vaikuttavat tulevaisuudessa työntekemisen malleihin etätyössä. Hybridityön tekeminen nähdään tulevaisuudessa työntekemisen malliksi työtehtävien sen salliessa. Hybridityötä tulisi tulevaisuudessa suunnitella yhteisesti työntekijöiden kanssa organisaation toimintatapoihin sopivaksi. Nykyiset hyvät käytänteet kannattaa jättää käyttöön mutta suhtautua avoimesti uuteen ja innovoida avoimin mielin uutta ja kokeilla rohkeasti. Konkreettisena kehityskohteena nähtiin viestinnän parantaminen ja erilaisten kanavien hyödyntäminen sekä johtajien keskinäinen sparraaminen etäjohtamisessa, jotta saadaan tietoa jaettua toimivista tavoista etäjohtamisessa.