Hoitohenkilökunnan näkemyksiä lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta Jämsän kotihoidossa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Jämsän kotihoidon hoitohenkilökunnan näkemyksiä lääkkeiden koneellisesta annosjakelusta. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa lääkkeiden koneellisen annosjakelun toimivuudesta hoitohenkilökunnan näkökulmasta ja lääketurvallisuuden toteutumisesta annosjakelussa.

Opinnäytetyön menetelmänä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusmenetelmä. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla neljää lääkkeiden koneellisen annosjakelun parissa työskentelevää Jämsän kotihoidon hoitajaa. Tutkimus toteutettiin marraskuussa 2013. Teemahaastatteluista saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen.

Opinnäytetyön tulosten mukaan yhteistyö apteekin kanssa oli monipuolista ja sujuvaa. Yhteistyö lääkäreiden kanssa taas koettiin haastavaksi lääkäreiden suuren vaihtuvuuden vuoksi. Toimivuutta parantaisi kotihoidon oma lääkäri, joka olisi perehtynyt kotihoidon erityistarpeisiin. Päivittäisessä työssään annosjakelun parissa hoitajat kokivat vaikeaksi yksittäisten lääkkeiden tunnistamisen ja lääkemuutosten tekemisen annosjakelupusseihin. Hoitajat kokivat myös oman lääkehoidon osaamisensa heikentyneen.

Tämän opinnäytetyön jatkotutkimusaiheena esitämme selvitystä, kuinka usein lääkkeiden koneellisen annosjakelun asiakkaiden lääkityksiin tehdään muutoksia. Lääkemuutosten määrää voisi myös verrata lääkkeiden koneellisen annosjakelun ulkopuolella olevien kotihoidon asiakkaiden lääkemuutosten määrään.

The purpose of this thesis was to present the views of the home care nursing staff in Jämsä on the automated dose dispensing of medications. The thesis aims at producing information on the functionality of automated dose dispensing from the nursing staff’s point of view, and on the safety of medication in dose dispensing.

The thesis applied a quantitative research method. The material was collected through themed interviews of four Jämsä home care nurses working with automated dose dis-pensing. The study was carried out in November 2013. The material collected in the themed interviews was analysed by means of content analysis.

According to the results of the thesis, co-operation with the pharmacy was versatile and flowing. Co-operation with physicians was considered challenging due to their high turnover. The situation would be improved by a dedicated home care physician, familiar with the special needs in home care. In their daily dose dispensing work, the nurses found it difficult to identify individual medications and change medications in the dose dispensing bags. The nurses also felt their own expertise in medical care had weakened.

As a subject for further research, we propose an account of the frequency of changes made in the medications of clients within automated dose dispensing. The number of changes in their medication could also be compared to that of home care clients that are not covered by automated dose dispensing.