Kotimainen villikala lautasella : Alakouluikäisten suhtautuminen kalanruokaan ympäristön kannalta kestävänä vaihtoehtona

Abstract

Itämeri on matala meri, joka on ihmistoiminnan seurauksena rehevöitynyt. Ilmaston lämpeneminen pahentaa ongelmia edelleen. Kotimaisen villikalan kulutus on tehokas tapa poistaa vesistöistä typpeä ja fosforia. Kuitenkin Suomessa kulutetusta kalasta yli 80 % tuodaan ulkomailta. Kotimainen villikala on myös ilmastotietoinen valinta, sillä sen hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin muilla eläinproteiineilla. Marinin hallitus on hallitusohjelmassaan huomioinut tarpeen kotimaisen kalan käytön edistämiselle. Kotimaisen kalan edistämiselle on myös taloudellisia syitä, sillä edistysohjelman toteutuminen nostaisi kotimaisen kalatalouden kokonaisarvoa jopa 70 %, aina 1,7 miljardiin euroon, sekä lisäisi alan päätoimisia työpaikkoja jopa 8000:lla. Opinnäytteetön toimeksiantajana toimi ruotsinkielinen Marttaliitto, Finlands svenska Marthaförbund rf. Työ tehtiin osana Östersjön 2.0. hanketta. Hankkeen tavoitteena on parantaa Itämeren tilaa pitkällä tähtäimellä lisäämällä kansalaisten tietoisuutta Itämeriystävällisistä valinnoista. Osana hanketta pyritään edistämään kotimaisen villikalan kulutusta ravintona. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa pohjatietoa Östersjön 2.0 hankkeen koulujen kanssa tehtävälle yhteistyölle. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kesällä 2021 ruotsinkielisen Marttaliiton järjestämillä, alakouluikäisille tarkoitetuilla ruoka-aineisilla kesäleireillä. Opinnäytetyössä toteutettiin määrällisellä tutkimus, jolla kartoitettiin lasten kalansyöntitottumuksia sekä mahdollista halukkuutta lisätä kalan kulutusta. Lisäksi kartoitettiin lasten kotimaisen kalan tuntemusta ja sitä, minkä tyyliset kalaruuat ovat lasten mieleen. Kyselyihin saatiin 277 vastausta leireille osallistuneilta alakouluikäisiltä lapsilta. Suurin osa vastanneista lapsista olisi ollut halukas lisäämään kalan syöntiä, vähentääkseen levää meressä. Suurin osa oli myös valmiita syömään kalaa enemmän, jos se on hyväksi luonnolle. Kaikkiaan suhtautuminen kalaan ruoka-aineena oli lasten keskuudessa positiivinen. Kaikki kalaruuat eivät kuitenkaan olleet lasten mielestä kovin maittavan näköisiä. Suosikeiksi nousivat ruokalajit, jotka olivat helposti syötäviä ja ruodottomia, kuten kalapuikko ja kalakeitto. Ruokalajit, joissa oli mukana kalan pää tai nahka, kuten silakkaruuat ja kokonaisena paistettu kala saivat heikoimman vastaanoton. Vesistöjen virkistyskäytöllä ja kalastusharrastuksella näyttää olevan positiivinen vaikutus paitsi kalalajituntemukseen, myös suhtautumiseen kalaruokiin.

The Baltic Sea is a sallow sea, which has become eutrophic because of human activity. The global warning is making this problem even more severe. Consumption of domestic wild fish is an efficient way to removes nitrogen and phosphorus from our lakes and the Baltic Sea. However, more than 80% of the fish consumed in Finland is imported. Domestic wild fish is also a climate-conscious choice, as it has a much smaller carbon footprint than other animal proteins. The government of Sanna Marin has taken the need to promote the use of domestic fish into account in its government program. There are also economic reasons for promoting domestic fish, as the implementation of the progress program would increase the total value of domestic fisheries by up to 70%, up to EUR 1.7 billion, and increase the number of full-time jobs in the sector by up to 8,000. The client of the thesis was Finlands svenska Marthaförbund rf. The work was done as part of Östersjön 2.0. project. The aim of the project is to improve the state of the Baltic Sea in the long run by raising citizens' awareness of Baltic Sea-friendly choices. As part of the project, the aim is to promote the consumption of domestic wild fish as food. The aim of the thesis was to provide basic information for cooperation with elementary Schools in the Östersjön 2.0 project. The research for the thesis was carried out in the summer of 2021 at summer camps for primary school children organized by Finlands svenska Marthaförbund. In the thesis, a quantitative study was carried out to map the children 's eating habits regarding fish and the possible willingness to increase fish consumption. In addition, the study surveyed the children's knowledge of domestic fish and the style of fish dishes that children prefer. 277 responses were received from children who attended the camps. Most of the children that took part in the study would have been willing to increase their fish intake, to reduce algae in the ocean. Most were also willing to eat more fish if it is good for nature. Overall, attitudes towards fish as a food were positive among children. However, not all fish dishes were considered to look tasty in the children's opinion. The favorites were dishes that were easy to eat and boneless, such as a fish stick and fish soup. Dishes that included fish head or skin, such as herring dishes and whole fried fish where the least popular dishes. Recreational use of lakes or the sea and fishing activities seem to have a positive effect not only on knowledge of fish species, but also on attitudes towards fish food.