KPI-mittareiden arviointi: mittareiden vaikuttavuuden arviointi, lämpöverkko liiketoiminnassa
Rauta, Jani (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017322
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022061017322
Tiivistelmä
Tavoitteena oli arvioida Alva-yhtiöt Oy:n kaukolämpöliiketoimintaan liittyvien, lämpö- ja jäähdytysverkkojen kriittisten menestystekijöiden mittareita (KPI). KPI-mittarit oli otettu käyttöön vuoden 2021 alusta. Tarkoitus oli selvittää tutkimuksen keinoin ohjaavatko tärkeimmiksi nähdyt tekijät päätöksentekoa ja onko KPI-mittareille onnistuttu asettamaan tarkoituksen mukaiset tavoitteet ja onko ne toimenpiteet määritelty, joilla tavoitteisiin tähdätään.
Tapaustutkimus oli kaksi vaiheinen. Aluksi selvitettiin kvalitatiivisin menetelmin aiempien tutkimusten sekä teoriaan pohjaten, miksi mittaaminen on tärkeää. Toisessa vaiheessa muodostettiin kyselytutkimus, jossa selvitettiin kvantitatiivisin menetelmin: mitataanko oikeita asioita, ohjaavatko nykyiset KPI-mittarit päätöksentekoa sekä pystyykö työntekijä vaikuttamaan mittareiden tuloksiin?
Menestyminen liiketoiminnassa edellyttää selkeää visiota, jota kohti edetään strategiassa määritellyin keinoin. Mittaaminen kuuluu tulosjohtamisen työkaluihin, jolla korostetaan asian tärkeyttä ja lisätään motivaatiota. Oikein johdettuna ja tehokkaasti viestittynä mittaaminen tuottaa konkreettisia hyötyjä organisaatiolle. Mittareiden koettiin liittyvän strategisiintavoitteisiin, mutta tavoitteista viestimisessä ja mittarin takaisinkytkennässä koettiin vielä olevan kehitettävää. Osalle mittareista tulee vielä määrittää konkreettiset tavoitteet, jotka ovat yhteydessä strategisiintavoitteisiin. Mittarit koettiin luotettaviksi ja ohjaavan jokseenkin päätöksentekoa, mutta tuloksen mukaiset toimet ovat vielä osin määrittämättä.
Tulosten perusteella lämpö- ja jäähdytysverkkojen KPI-mittareissa ja mittaamisessa on vielä kehitettävää. Oleellista onkin määritellä mitattava tekijä strategisen tavoitteen mukaisesti ja asettaa realistinen tavoitetaso. Tarvittaessa kaukaisen tavoitteen saavuttamiseksi on syytä asettaa välitavoitteita, motivaation säilyttämiseksi. Tavoitetasojen määrittelyssä on huomioitava käytettävissä olevat resurssit, kuten osaaminen. Tavoitteet tuleekin asettaa yhteisen dialogin pohjalta, yhteisymmärryksessä. Tavoitteita, kuten tavoitetasojakin on syytä arvioida säännöllisesti, jotta mittaaminen johtaa resurssitehokkaasti tavoiteltuun tulokseen.
Tapaustutkimus oli kaksi vaiheinen. Aluksi selvitettiin kvalitatiivisin menetelmin aiempien tutkimusten sekä teoriaan pohjaten, miksi mittaaminen on tärkeää. Toisessa vaiheessa muodostettiin kyselytutkimus, jossa selvitettiin kvantitatiivisin menetelmin: mitataanko oikeita asioita, ohjaavatko nykyiset KPI-mittarit päätöksentekoa sekä pystyykö työntekijä vaikuttamaan mittareiden tuloksiin?
Menestyminen liiketoiminnassa edellyttää selkeää visiota, jota kohti edetään strategiassa määritellyin keinoin. Mittaaminen kuuluu tulosjohtamisen työkaluihin, jolla korostetaan asian tärkeyttä ja lisätään motivaatiota. Oikein johdettuna ja tehokkaasti viestittynä mittaaminen tuottaa konkreettisia hyötyjä organisaatiolle. Mittareiden koettiin liittyvän strategisiintavoitteisiin, mutta tavoitteista viestimisessä ja mittarin takaisinkytkennässä koettiin vielä olevan kehitettävää. Osalle mittareista tulee vielä määrittää konkreettiset tavoitteet, jotka ovat yhteydessä strategisiintavoitteisiin. Mittarit koettiin luotettaviksi ja ohjaavan jokseenkin päätöksentekoa, mutta tuloksen mukaiset toimet ovat vielä osin määrittämättä.
Tulosten perusteella lämpö- ja jäähdytysverkkojen KPI-mittareissa ja mittaamisessa on vielä kehitettävää. Oleellista onkin määritellä mitattava tekijä strategisen tavoitteen mukaisesti ja asettaa realistinen tavoitetaso. Tarvittaessa kaukaisen tavoitteen saavuttamiseksi on syytä asettaa välitavoitteita, motivaation säilyttämiseksi. Tavoitetasojen määrittelyssä on huomioitava käytettävissä olevat resurssit, kuten osaaminen. Tavoitteet tuleekin asettaa yhteisen dialogin pohjalta, yhteisymmärryksessä. Tavoitteita, kuten tavoitetasojakin on syytä arvioida säännöllisesti, jotta mittaaminen johtaa resurssitehokkaasti tavoiteltuun tulokseen.