Tahtituotannon tilannekuva digitaalisten työkalujen avulla

Abstract

Tahtituotannon yleistyessä ja luodessa vakituista jalansijaa osaksi suomalaista rakennusteollisuutta voidaan pitää todennäköisenä, että onnistuneiden tahtihankkeiden rohkaisemana yhä useammat päätoteuttajat pyrkivät käyttöönottamaan tahtituotannon osaksi toimintakulttuuriaan. Tässä tilanteessa myös tahtituotannon johtamistyökalujen merkitys kasvaa. Esimerkiksi erilaisia tahtiaikataulusovelluksia, 360-kuvausta sekä muita digitaalisia dokumentointitapoja tullaan todennäköisesti hyödyntämään yhä enemmän tuotannon hallinnassa.

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, miten tahtituotannon tilannekuva saadaan muodostettua digitaalisia työkaluja hyödyntäen. Tavoitteena oli seurata myös tahtituotannon käyttöönoton onnistumista sekä tutkia sitä, miten tahtituotantoa ja sen valvontaa voidaan parantaa tulevaisuudessa. Tutkittaviksi valvontatyökaluiksi valikoituivat kohdehankkeella käytössä oleva tahtiaikataulusovellus ja 360-kuvaus-järjestelmä. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena asiantuntijahaastatteluiden ja havainnoinnin avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että tahtituotannon tilannekuvaa on työläämpää valvoa verrattuna perinteiseen tuotantomalliin, mutta digitaalisten työkalujen avulla urakoitsijoiden välistä yhteistyötä on mahdollista sujuvoittaa. Tutkimus suoritettiin toimeksiantajayritys Skanska Talonrakennus Oy:lle ja kohteena oli keskisuuri toimitilahanke.

Tahtituotanto käyttöönotettiin kohdehankkeessa vasta sisävaiheessa, mikä vaati urakoitsijoilta toimintatapojen muuttamista. Lopputuloksena tuotannon valvontaa onnistuttiin tukemaan digitaalisten työkalujen avulla ja niin urakoitsijat kuin projektinjohto suhtautuivat tahtituotantoon myönteisesti sekä pitivät tahtituotantoa kannattavana vastaavassa rakennushankkeessa myös tulevaisuudessa. Digitaalisen tilannekuvan rooli tämän kokoluokan hankkeessa jäi vielä suhteellisen pieneksi, koska toimijoiden tilannetietoisuus säilyi hyvällä tasolla pelkästään omien töiden lomassa seuraamalla tuotantoa.

Tulevaisuudessa vastaavanlaisten hankkeiden kuten monimuotoisten koulujen tai kirjastojen tahtisuunnittelu tulisi aloittaa aikaisemmin verrattuna esimerkiksi tavanomaiseen kerrostalohankkeeseen, jossa kerrokset toistavat toisiaan. Jatkossa digitaalisten työkalujen käyttöä tulee vaatia myös työtä tekevältä osastolta, mitä ei kohdehankkeessa vaadittu tahtituotannon pilottiluonteen vuoksi.

As the takt production is becoming more common, it is likely that also developers are starting to require its use in construction projects. When the use of takt spreads, also the management tools need to be evolved. For example, digital tools like 360-photography and scheduling applications meet this need.

The purpose of this study was to gather information on how takt production proceeds on a construction site of Skanska Talonrakennus Oy and how situation picture is fulfilled with digital tools. Qualitative research was conducted through expert interviews and perception.

As a result, it was found that with help of digital tools the control of takt production gets easier. However, in the future, takt planning should start earlier than regular takt production projects so continuous flow of work would be possible. Furthermore, the results suggest that the use of digital tools should be demanded from all workers who are working on the site, for the situation picture to be truthful. In conclusion, takt production for similar projects as the research case, can be recommended, but it still needs improvement.