Kylmäjärjestelmän energia-analyysi
Rauta, Jani (2014)
Rauta, Jani
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405137631
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405137631
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli kartoittaa Valio Oy Jyväskylän meijerin kylmäjärjestelmän energiankäyttöä ja selvittää kylmätehon lisätarve. Meijerin B-rakennuksen pumppukiertoiselle ammoniakkikylmälaitokselle toteutettiin energia-analyysi kevättalvella 2014. Kylmäjärjestelmän sähköenergian käyttöä mitattiin 10.2. - 24.2.2014 sekä kerättiin kiinteistön automaatiojärjestelmästä muita mittatietoja, kuten paineita ja lämpötiloja. Mittaustulosten ja vuoden 2013 ulkolämpötilojen perusteella määritettiin vuosihyötysuhde, jolla määritettiin vuodessa tuotettu kylmä- ja lämpöenergia vuosittaisen sähköenergian mittaustietojen perusteella. Keskimääräiseksi kylmäkertoimeksi saatiin 4,2, jolloin kylmäenergian hinnaksi muodostui 14,80 €/MWh vallitsevalla sähkönhinnalla.
Työn toinen tavoite oli kylmätehon lisätarpeen määrittäminen, joka ei vuodenajasta ja kuormituksesta johtuen onnistunut. Kylmätehon lisätarve onnistutaan selvittämään myöhemmin, mikäli automaatiojärjestelmään lisätyt raportit tallennetaan riittävän tarkasti vähintään vuoden ajan, jolloin kesäajan kuormitus saadaan kartoitettua.
Kylmäjärjestelmän kartoituksen yhteydessä tutkittiin myös energiansäästötoimia. Kokonaisenergiankulutusta pystytään pienentämään mm. tulistuslämmön lisähyödyntämisellä, adaptiivisella paineensäädöllä sekä kylmävaraston jäähdytyskonvektoreiden sulatusten optimoinnilla. Säästöjä toimenpiteillä kertyy vuodessa sähkönkäytöstä 317 MWh ja lämmöstä 856 MWh. Toimenpiteet vähentävät hiilidioksidipäästöjä yli 300 t/a ja tuovat rahallista hyötyä vuositasolla noin 96 000 €. Säästöt edellyttävät investointeja, jotka yhteensä olisivat noin 60 000 €, jolloin takaisinmaksuajaksi muodostuu noin 0,6 vuotta.
Analyysin toteutusaika ei ollut paras mahdollinen, koska kylmäjärjestelmän kuormitus ei talviaikaan ole suurimmillaan. Lämpötila oli vuodenaikaan nähden normaalia korkeampi.
Työn toinen tavoite oli kylmätehon lisätarpeen määrittäminen, joka ei vuodenajasta ja kuormituksesta johtuen onnistunut. Kylmätehon lisätarve onnistutaan selvittämään myöhemmin, mikäli automaatiojärjestelmään lisätyt raportit tallennetaan riittävän tarkasti vähintään vuoden ajan, jolloin kesäajan kuormitus saadaan kartoitettua.
Kylmäjärjestelmän kartoituksen yhteydessä tutkittiin myös energiansäästötoimia. Kokonaisenergiankulutusta pystytään pienentämään mm. tulistuslämmön lisähyödyntämisellä, adaptiivisella paineensäädöllä sekä kylmävaraston jäähdytyskonvektoreiden sulatusten optimoinnilla. Säästöjä toimenpiteillä kertyy vuodessa sähkönkäytöstä 317 MWh ja lämmöstä 856 MWh. Toimenpiteet vähentävät hiilidioksidipäästöjä yli 300 t/a ja tuovat rahallista hyötyä vuositasolla noin 96 000 €. Säästöt edellyttävät investointeja, jotka yhteensä olisivat noin 60 000 €, jolloin takaisinmaksuajaksi muodostuu noin 0,6 vuotta.
Analyysin toteutusaika ei ollut paras mahdollinen, koska kylmäjärjestelmän kuormitus ei talviaikaan ole suurimmillaan. Lämpötila oli vuodenaikaan nähden normaalia korkeampi.