Hoitajan kuormittumisen ja palautumisen tasapaino

Abstract

Opinnäytetyö on tehty osana Tampereen ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Kestävä Aivoterveys -hanketta. Tavoitteena oli edistää hoitajien palautumista tuotetun tiedon avulla. Tarkoituksena oli selvittää kuinka hyvin hoitajat palautuvat työstään, minkälaisia tekijöitä nousee palautumisen taustalta ja minkälaisia palautumiseen vaikuttavia työn määrällisiä ja laadullisia vaatimustekijöitä hoitajan työssä esiintyy. Hoitajien (n =53) kokemuksia työn vaatimustekijöistä kartoitettiin hankkeen kautta lähetetyn sähköisen alkukyselylomakkeen avulla käyttäen SPSS- ja Excel-ohjelmia. Palautumista mitattiin sykevälivaihtelua rekisteröivän Firstbeat Hyvinvointianalyysin avulla (n =52). Mittauksista seulottiin hyvin palautuneiden (n =10) ja heikosti palautuneiden hoitajien (n =10) Firstbeat Hyvinvointianalyysin tulokset ja niitä verrattiin palautumiseen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi.

Noin puolet hoitajista kokivat vähintään melko usein työssään kiirettä, keskeytyksiä ja työn vaativan nopeiden päätöksien tekemistä. Suuri osa hoitajista ilmoitti työn vaativan keskittymistä ainakin silloin tällöin. Vain neljännes hoitajista koki työajalla rentoutumisen mahdolliseksi säännöllisesti. Kaksi viidestä hoitajasta koki stressiä melko tai erittäin paljon. Stressin kokemuksia esiintyi eniten alle 30-vuotiailla ja hiljattain työssään aloittaneilla. Firstbeat Hyvinvointianalyysin perusteella palautuminen osoittautui riittämättömäksi noin viidenneksellä hoitajista (n =52). Heikosti palautuneilla hoitajilla työvuoron aikainen ja jopa kokopäivän aikainen palautuminen uupui useammin ja unenaikainen palautuminen jäi vähäisemmäksi kuin hyvin palautuneilla hoitajilla. Yöunen palauttavuuteen näytti vaikuttavan muiden kuormitustekijöiden lisäksi ennen nukkumaan menoa rauhoittumisen puute ja vireystilaa kohottavat toimet. Palautumisessa oli nähtävillä myös yksilöllisiä eroja. Firstbeat Hyvinvointianalyysin perusteella liikunta jäi terveyden kannalta riittämättömälle tasolle neljänneksellä hoitajista.

Tulokset vahvistavat näkemystä siitä, että hoitotyö on aivotyötä. Hoitajien kuormituksen ja palautumisen tasapainoa tulisi parantaa. Riittämätön palautuminen näyttäytyy pahimmillaan koko vuorokauden aikaisen palautumisen heikkoutena. Vireystilaa lisäävät iltatoimet näyttävät vaikuttavan yöunen aikaiseen palautumiseen. Hoitajien työn tauottamista tulisi kehittää. Hoitajien riittämätön liikkuminen herättää huolta työn fyysisten vaatimuksien takia. Liikunnan yhteyttä stressiin ei voitu tässä tutkimuksessa osoittaa.

The Aim was to provide information on the recovery of nurses and so promote nurses’ recovery. The Purpose was to find out how well nurses recover from their work, what kind of factors arise from the background and what kind of requirement factors affect the recovery from nursing work. The data was collected by using questionnaires (n =53) and Firstbeat Analytics analysis (n = 52). The data were analysed using SPSS Statistics and Excel.

Based on the results many nurses had requirements of work, which affect to recovery and only one out four nurses felt possibilities to recover in worktime regularly. Two out of five nurses experienced stress. Based on the Firstbeat analysis, recovery was found to be inadequate in approximately one-fifth of nurses (n = 52). In poorly recovered nurses worktime and daytime recovery was lacking more often and sleep time recovery was lower than in well covered nurses. Evening activities that increase alertness appear to affect recovery during nighttime sleep.

The results confirm the view that nursing is brain work and there is often also time pressure in nursing work. The balance between workload and recovery should be improved. There also seems to be needs to develop nurses to take breaks.