Vastuullisen sisäisen brändin kehittäminen : Case: RARE Media
Konu, Essi (2022)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022073119353
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022073119353
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin toimeksiantajayrityksen vastuullisen sisäisen brändin kehittämistä. Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä yrityksen sisäisen brändin nykytilasta, miten vastuullisuus näkyy yrityksen toiminnassa ja miten sisäistä brändiä voi kehittää tulevaisuudessa.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja siinä hyödynnettiin triangulaatiota eli monimenetelmäistä tutkimusstrategiaa. Kvalitatiivista tutkimusotetta käytettiin selvittämään yrityksen perustajajäsenten ja työkokeilijan ajatuksia. Kvantitatiivista tutkimusotetta käytettiin ymmärtämään yritykselle työskentelevien tai työskennelleiden yhteistyötahojen mielikuvia. Tutkimuksen kvalitatiivinen osio toteutettiin puolistrukturoitulla teemahaastatteluilla ja kvantitatiivinen osio strukturoidulla verkkokyselyllä. Kvalitatiivista osiota hyödynnettiin myös esitutkimuksena kvantitatiiviselle osiolle.
Monimenetelmäinen tutkimus tarjosi kaksi näkökulmaa tutkimukselle. Tutkimustulokset täydensivät toisiaan ja olivat samansuuntaisia. Mielikuva yrityksestä ja sen toiminnasta oli pääsääntöisesti selkeä molemmilla tutkimuskohteilla.
Tutkimuksen perusteella voidaan johtopäätöksenä todeta, että sisäisillä tutkimuskohteilla oli yrityksen brändistä melko yhteinen näkemys. Vastuullisuus näkyi yrityksen toimintaa ohjaavana tekijänä. Yrityksen sisäiseen brändiin vaikuttivat enemmän positiiviset tekijät, kuten yhteinen arvomaailma, runsas vuorovaikutus sekä brändihyväksyntä ja positiivinen Word-of-Mouth-viestintä. Negatiiviseksi tekijäksi löytyi toiminnan ja päämäärän epäselvyys sekä perustajien että yhteistyötahojen vastauksissa. Sisäisen brändin kehittämiseen tarjottiin kehitysehdotuksiksi brändi-identiteetin ja yhteistyöprosessin selkeyttämistä sekä työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin huomioimista.
Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena ja siinä hyödynnettiin triangulaatiota eli monimenetelmäistä tutkimusstrategiaa. Kvalitatiivista tutkimusotetta käytettiin selvittämään yrityksen perustajajäsenten ja työkokeilijan ajatuksia. Kvantitatiivista tutkimusotetta käytettiin ymmärtämään yritykselle työskentelevien tai työskennelleiden yhteistyötahojen mielikuvia. Tutkimuksen kvalitatiivinen osio toteutettiin puolistrukturoitulla teemahaastatteluilla ja kvantitatiivinen osio strukturoidulla verkkokyselyllä. Kvalitatiivista osiota hyödynnettiin myös esitutkimuksena kvantitatiiviselle osiolle.
Monimenetelmäinen tutkimus tarjosi kaksi näkökulmaa tutkimukselle. Tutkimustulokset täydensivät toisiaan ja olivat samansuuntaisia. Mielikuva yrityksestä ja sen toiminnasta oli pääsääntöisesti selkeä molemmilla tutkimuskohteilla.
Tutkimuksen perusteella voidaan johtopäätöksenä todeta, että sisäisillä tutkimuskohteilla oli yrityksen brändistä melko yhteinen näkemys. Vastuullisuus näkyi yrityksen toimintaa ohjaavana tekijänä. Yrityksen sisäiseen brändiin vaikuttivat enemmän positiiviset tekijät, kuten yhteinen arvomaailma, runsas vuorovaikutus sekä brändihyväksyntä ja positiivinen Word-of-Mouth-viestintä. Negatiiviseksi tekijäksi löytyi toiminnan ja päämäärän epäselvyys sekä perustajien että yhteistyötahojen vastauksissa. Sisäisen brändin kehittämiseen tarjottiin kehitysehdotuksiksi brändi-identiteetin ja yhteistyöprosessin selkeyttämistä sekä työssä jaksamisen ja hyvinvoinnin huomioimista.