Erityisherkkien työhyvinvointi ravintola-alalla
Vimpari, Henna (2022)
2022
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022083119756
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2022083119756
Tiivistelmä
Tietoisuus erityisherkkyydestä on lisääntynyt viime vuosien aikana merkittävästi niin Suomessa kuin ulkomailla ja useampi tunnistaa itsensä erityisherkäksi ihmiseksi. Koska erityisherkkyys on synnynnäinen piirre, vaikuttaa se henkilön elämään monella eri tavalla jokapäiväisessä elämässä. Tähän lukeutuu suurimmalla osalla väes-töstä työelämä ja sen tuomat haasteet. Viime aikoina ravintola-alalla ja monilla muilla aloilla työhyvinvoinnin merkitys on noussut esille sen puutteellisuuden vuoksi. Jos työpaikalla ei voi hyvin, vaikuttaa se kokonaisval-taiseen hyvinvointiin työpaikan lisäksi myös sen ulkopuolella. Henkilökohtaisten kokemuksien vaikutuksesta kiinnostus muiden ravintola-alalla työskentelevien tai alalla aiemmin työskennelleiden erityisherkkien työhy-vinvointia ja työhyvinvoinnin kokemuksia kohtaan heräsi mahdollisen vertaistuen saamiseksi. Erityisherkkyys-termin lisäksi teoriapohja koostuu työhyvinvoinnin käsitteestä, sen osa-alueista sekä sen johtamisesta. Erityis-herkkyyttä tarkastellaan työelämän lisäksi yleisesti persoonallisuuden näkyvyyden näkökulmasta.
Opinnäytetyön tavoite oli tutkia niiden erityisherkkien työhyvinvoinnin kokemuksia, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet toimialaluokituksen mukaisissa ravintoloissa. Tämän avulla tavoitteena oli myös luoda yleiskuva erityisherkkien työhyvinvoinnin kokemuksista kyseisellä alalla. Jotta tavoite saavutettiin, käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää, aineistonhankintamenetelmänä lomakekyselyä sekä aineis-ton analysointiin aineiston sisältöanalyysiä. Näin ollen tutkimus toteutettiin lähettämällä kvalitatiivinen loma-kekysely useampaan suljettuun Facebook-ryhmiin sekä pikaviestintäsovelluksessa olevaan suljettuun ryhmään. Otoksen määrä osoittautui vähäiseksi, minkä vuoksi yleistystä on melko vaikeaa tehdä.
Tutkimus osoittaa erityisherkkien työhyvinvoinnin kokemukset ravintola-alalla melko huonoiksi. Erityisherk-kyydestä ei kerrota työpaikalla ymmärryksen puutteen tai oman tietämättömyyden vuoksi. Tämä itsessään kertoo erityisherkkien työhyvinvoinnin tilanteesta. Ymmärryksen ja kuulluksi tulemisen puutteen vuoksi erityis-herkät kokevat tuen saamisen työpaikalla vähäiseksi. Erityisherkät kokevat myös väsyvänsä työelämässä hel-pommin ja näin ollen tarvitsevat enemmän aikaa palautumiseen.
Opinnäytetyön tavoite oli tutkia niiden erityisherkkien työhyvinvoinnin kokemuksia, jotka työskentelevät tai ovat työskennelleet toimialaluokituksen mukaisissa ravintoloissa. Tämän avulla tavoitteena oli myös luoda yleiskuva erityisherkkien työhyvinvoinnin kokemuksista kyseisellä alalla. Jotta tavoite saavutettiin, käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää, aineistonhankintamenetelmänä lomakekyselyä sekä aineis-ton analysointiin aineiston sisältöanalyysiä. Näin ollen tutkimus toteutettiin lähettämällä kvalitatiivinen loma-kekysely useampaan suljettuun Facebook-ryhmiin sekä pikaviestintäsovelluksessa olevaan suljettuun ryhmään. Otoksen määrä osoittautui vähäiseksi, minkä vuoksi yleistystä on melko vaikeaa tehdä.
Tutkimus osoittaa erityisherkkien työhyvinvoinnin kokemukset ravintola-alalla melko huonoiksi. Erityisherk-kyydestä ei kerrota työpaikalla ymmärryksen puutteen tai oman tietämättömyyden vuoksi. Tämä itsessään kertoo erityisherkkien työhyvinvoinnin tilanteesta. Ymmärryksen ja kuulluksi tulemisen puutteen vuoksi erityis-herkät kokevat tuen saamisen työpaikalla vähäiseksi. Erityisherkät kokevat myös väsyvänsä työelämässä hel-pommin ja näin ollen tarvitsevat enemmän aikaa palautumiseen.