Kulttuurien kohtaaminen lastensuojelun vastaanotossa : Mäntymäen perhekeskuksen ohjaajien kokemuksia työskentelystä maahanmuuttajien kanssa
Wikman, Sanna (2014)
Wikman, Sanna
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405198491
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201405198491
Tiivistelmä
Tutkimukseni tarkoituksena on kartoittaa Mäntymäen perhekeskuksen ohjaajien kokemuksia
maahanmuuttaja työskentelystä ja sen erityispiirteistä sekä miten erityispiirteet vaikuttavat työn
tekemiseen sekä työssä jaksamiseen, sekä onko ohjaajilla koulutustarvetta. Opinnäytetyössäni
selvitän eroaako maahanmuuttajatyöskentely valtaväestön kanssa tehtävästä lastensuojelun
vastaanottotyöstä.
Toteutin tutkimukseni lastensuojelun sijaishuollossa Turun kaupungin Mäntymäen
perhekeskuksessa, mikä toimii vastaanottoyksikkönä 7- 17- vuotiaille lapsille ja nuorille.
Tutkimuksessa oli mukana kuusi (n=6) perhekeskuksen ohjaajaa, jotka osallistuivat vuoden
2014 tammi- ja helmikuussa yksilö teemahaastatteluun.
Tutkimukseni on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus. Aineiston keruumenetelmänä käytin
puolistrukturoitua teemahaastattelua, mikä sisälsi kolmetoista (13) avointa kysymystä.
Haastattelukysymysten järjestys vaihteli tapauskohtaisesti, mutta haastatteluun määritellyt
teemat ja kysymykset pysyivät samoina. Aineisto peruslitteroitiin. Analysointitapoina käytin
teemoittelua ja tyypittelyä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että ohjaajat kokivat kielen olevan merkittävin työskentelyä
vaikeuttava tekijä. Ilman yhteistä kieltä yhteisymmärryksen, luottamuksen ja yhteistyön
luominen vaikeutuu sekä tiedonkulku hidastuu. Ohjaajien kokemuksesta erilaiset
kasvatuskäsitykset ja kulttuurit aiheuttavat ristiriitoja maahanmuuttajaperheissä sekä
perhekeskuksessa.
Ohjaajien keskuudesta nousi koulutustarve. Koulutuksen tulisi sisältää maahanmuuttajien
tapakäytäntöjä ja kohtaamista koskevaa konkreettista tietoa sekä kulttuuritietoa uusista
kulttuureista. Maahanmuuttajan kokemusasiantuntija luennot koettiin hyödyllisiksi.
maahanmuuttaja työskentelystä ja sen erityispiirteistä sekä miten erityispiirteet vaikuttavat työn
tekemiseen sekä työssä jaksamiseen, sekä onko ohjaajilla koulutustarvetta. Opinnäytetyössäni
selvitän eroaako maahanmuuttajatyöskentely valtaväestön kanssa tehtävästä lastensuojelun
vastaanottotyöstä.
Toteutin tutkimukseni lastensuojelun sijaishuollossa Turun kaupungin Mäntymäen
perhekeskuksessa, mikä toimii vastaanottoyksikkönä 7- 17- vuotiaille lapsille ja nuorille.
Tutkimuksessa oli mukana kuusi (n=6) perhekeskuksen ohjaajaa, jotka osallistuivat vuoden
2014 tammi- ja helmikuussa yksilö teemahaastatteluun.
Tutkimukseni on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus. Aineiston keruumenetelmänä käytin
puolistrukturoitua teemahaastattelua, mikä sisälsi kolmetoista (13) avointa kysymystä.
Haastattelukysymysten järjestys vaihteli tapauskohtaisesti, mutta haastatteluun määritellyt
teemat ja kysymykset pysyivät samoina. Aineisto peruslitteroitiin. Analysointitapoina käytin
teemoittelua ja tyypittelyä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että ohjaajat kokivat kielen olevan merkittävin työskentelyä
vaikeuttava tekijä. Ilman yhteistä kieltä yhteisymmärryksen, luottamuksen ja yhteistyön
luominen vaikeutuu sekä tiedonkulku hidastuu. Ohjaajien kokemuksesta erilaiset
kasvatuskäsitykset ja kulttuurit aiheuttavat ristiriitoja maahanmuuttajaperheissä sekä
perhekeskuksessa.
Ohjaajien keskuudesta nousi koulutustarve. Koulutuksen tulisi sisältää maahanmuuttajien
tapakäytäntöjä ja kohtaamista koskevaa konkreettista tietoa sekä kulttuuritietoa uusista
kulttuureista. Maahanmuuttajan kokemusasiantuntija luennot koettiin hyödyllisiksi.