Työaika-autonomia : työhyvinvointia edistämässä

Abstract

Työaika-autonomia – työhyvinvointia edistämässä-opinnäytetyö tehtiin toiminnallisena opinnäytetyönä hoitotyön koulutusohjelmassa Turun ammattikorkeakoulussa yhteistyössä erään aluesairaalan kanssa. Työn tarkoituksena oli antaa tukea toimeksiantajan alaisuudessa toimiville kolmelle ympärivuorokautista hoitoa tarjoavalle osastolle, joissa autonomisen työvuorosuunnittelun käyttöön ottamisessa oli koettu haasteita. Autonomisen työvuorosuunnittelun toteuttaminen vaatii työntekijöiltä ja organisaatiolta avointa keskustelua sekä yhteistä sitoutumista. Kirjalliset toimintaohjeet nousevat arvoonsa, jotta yhteisiin sääntöihin voidaan ongelmatilanteissa palata. Yhteneväisyys eri yksiköiden kesken on oikeudenmukaisuusperiaatteen takia myös tärkeää.

Tässä opinnäytetyössä todettiin alan aineistoon perustaen, että autonomisella työvuorosuunnittelulla on positiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin, mikäli avoin keskustelu ja yhteiset pelisäännöt on sisäistetty toimintaan. Opinnäytetyössä laadittiin kirjalliset toimintaohjeet yhteistyössä kohdeorganisaation kanssa helppokäyttöisyyttä silmällä pitäen. Osastojen esimiehille pidettiin perehdytystilaisuus, jossa oli mahdollisuus keskusteluun sekä kirjallisen toimintaohjeen muokkaamiseen.

Tulevaisuudessa työaika-autonomiamallia kannattaa kehittää yhä itsenäisempään suuntaan. Jatkotutkimuksena parin vuoden päästä olisi hyvä tarkastella työhyvinvoinnissa tapahtuneita muutoksia työaika-autonomiaan peilaten.

Self-scheduling, promoting well-being at work thesis was made as a functional project at health department at Turku University of applied sciences in collaboration with a regional hospital. The objective of the thesis was to offer support to three wards where launching of self-scheduling had been challenging. Self-scheduling demands open discussion and engagement on both the employees as well as the organisation. Written instructions are considered at great worth in order to enable getting back at the original rules in case of any inconvenience. Unity in the name of justice between the wards is considered important.

Based on former studies it was noted that self-scheduling has a positive impact on well-being at work as long as open discussion and common rules are included in the activities. Written instructions were composed in collaboration with the target hospital keeping simplicity in mind. The ward leaders were given a common introduction where they had a possibility to discuss and modify the written instructions.

In the future it is recommendable to develop the model of self-scheduling towards a larger autonomy. As a future research in couple of years well-being at work due to self-scheduling would be an interesting subject.

Arbetstidsautonomi – att främja arbetsvälmående examensarbete gjordes som funktionellt projektarbete på vårdlinjen i Åbo yrkeshögskola och i samarbete med ett regionalt sjukhus. Syftet med arbetet var att stödja tre bäddavdelningar i framtagandet av arbetstidsautonomi, där en del utmaningar har uppstått. Genomförandet av arbetstidsautonomi kräver öppen diskussion och åtagande av både personalen och organisationen. Stor betydelse läggs i skriftliga instruktioner för att när problem uppstår är det möjligt att återta de gemensamma reglerna. I rättvishetens namn är det viktigt att olika avdelningar följer gemensamma regler.

I denna uppsats har det grundat konstaterats att arbetstidsautonomi har positiv inverkan i arbetsvälmående i fall öppen diskussion och gemensamma regler är inkluderade i arbetet. Skriftliga instruktioner gjordes i samarbete med arbetsgivaren med lätt hantering i åtanken. En presentation av arbetstidsautonomi hölls för avdelningsföreståndare. Under presentationstillfället fanns det möjligheter till diskussion och modifiering av de skriftliga instruktionerna.

I framtiden rekommenderas det att utveckla arbetstidsautonomin mot även utsträckning av självständighet. Arbetsvälmående relaterad till arbetstidsautonomin kommer att vara ett intressant forskningsämne om ett par år.