”Mun toiveet on hyvin pieniä. Tai ei ne oo pieniä, ne on mulle tosi suuria.” Ruoka-apua tarvitsevien lapsiperheiden kokemuksia ja ajatuksia arjestaan ja tulevaisuudestaan

Abstract

Alkuvuodesta 2013 toteutettiin Itä-Suomen yliopiston johtaman kansallisen ruoka-apututkimuksen Tampereen osuus. Tutkimuksesta selvisi, että tamperelaiset ruoka-apua tarvitsevat lapsiperheet luottavat tulevaisuuteen muita vastaajaryhmiä enemmän. Tästä heräsi mielenkiinto tutkia tarkemmin ruoka-apua käyttävien lapsiperheiden arkea.

Opinnäytetyön aiheena oli ruoka-apua tarvitsevien tamperelaisten lapsiperheiden arkea koskevien ajatusten ja kokemusten selvittäminen. Tarkoituksena oli tutkia millaisista kuormittavista ja voimaa antavista tekijöistä arki koostuu, millaista apua perheet saavat ja mitä ajatuksia heillä on tulevaisuudestaan.

Opinnäytetyö koostuu määrällisestä ja laadullisesta osiosta. Määrällisen osion materiaali muodostui kansallisen ruoka-apuun liittyvän kyselytutkimuksen lapsiperheitä koskevasta osuudesta, johon Tampereella vastasi 101 lapsiperhettä. Materiaali kerättiin Tampereen evankelisluterilaisen seurakuntayhtymän RuokaNysseltä, Kaksi Denaria ry:stä ja Adventtiseurakunnasta. Laadullinen aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä RuokaNyssellä asioivaa lapsiperhettä. Haastattelut olivat puolistrukturoituja. Laadullinen aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja materiaali jaettiin voimava-roihin, haasteisiin ja ajatuksiin tulevaisuudesta

Tulosten perusteella ruoka-apua tarvitsevat lapsiperheet ovat tyytyväisiä ja he kokevat pärjäävänsä elämässä. Merkittävin voimavaroja lisäävä asia ovat lapset. Elintasoonsa lapsiperheet taas ovat tyytymättömiä ja he kokevat, etteivät tulot riitä menoihin ja heillä on vaikeuksia selviytyä veloistaan. Taloudellinen puute näkyy arjessa valintoja rajoittavana tekijänä, jatkuvana laskelmointina ja vaikeutena reagoida yllättäviin tilanteisiin. Arkeen vaikutti avun saanti ja toisaalta vajeet avunsaannissa. Ruoka-apu oli kaikille vastaajille merkittävä tuki. Jotkut kokivat sen jopa pärjäämisen kannalta välttämättömäksi. Ruoka-apua saavat lapsiperheet suhtautuivat tulevaisuuteen toiveikkaasti, mutta samalla tulevaisuus aiheutti myös huolta ja epävarmuutta.

Pohdinnassa tuodaan esille ruoka-avun varassa elävien lapsiperheiden kokonaisvaltaisemman ja joustavamman sosiaalisen ja taloudellisen tuen tarve. Perheillä on huolien lisäksi paljon voimavaroja, joita tulisi hyödyntää nykyistä enemmän sosiaalityötä tehdessä. Ruoka-avulla on tärkeä rooli viimesijaisen toimeentuloturvan paikkaajana.

A national food aid study was coordinated by the University of Eastern Finland. A part of this national study was carried out in Tampere in cooperation with Tampere University of Applied Sciences. The results of this study concerning families with children roused interest and this demographic group was explored more closely in this thesis.

The purpose of this thesis was to study how the families with children using food aid in Tampere experienced their everyday lives and what sort of thoughts were involved. The aim was to focus on strength and strain factors of which the families’ everyday lives consist of. Furthermore, the aim was to find out families’ thoughts concerning their futures and what sort of support they were receiving.

This study is a combination of quantitative and qualitative research. The data was collected through questionnaires and semi-structured interviews. The participants in this study were voluntary families with children visiting food aid providers RuokaNysse, Kaksi Denaria ry and Adventtiseurakunta. The questionnaire was completed by 101 respondents and semi-structured interviews were carried out as individual interviews with ten families.

The results showed that the families with children using food aid in Tampere were satisfied with their lives and they felt they were doing fine. However, most families were not happy with their living standards. The findings indicated that financial problems affected a wide range of sectors in life. Food aid played a significant role and it was necessary for most of the families.

It is important to consider which organizations are in responsible for providing food aid and what the possible actions to decrease child poverty are. Social work should put a high attention on families’ positive resources. Families need more flexible and holistic support. Both social and economic factors should be taken into account.